Ei hoi­ta­jan asua. Moni on kuu­lem­ma to­den­nut Ruut­ti­ko­din oven ava­tes­saan, et­tä ei­hän tääl­lä tun­nis­ta hoi­ta­jia asuk­kais­ta. Se on hyvä.

Ou­lai­sis­ta läh­töi­sin ole­va nuo­ri his­to­ri­an- ja yh­teis­kun­ta­tie­tei­den opet­ta­ja Mat­ti Myl­ly­kan­gas jou­tui heti Muo­ni­oon saa­vut­tu­aan po­li­tiik­kaan. Kan­san­kynt­ti­lää pi­det­tiin ar­vos­sa.

Sun­nun­tai­na al­koi ad­ven­tin ai­ka, ja Ko­la­rin seu­ra­kun­ta­sa­li oli kir­kon­me­no­jen jäl­keen täyn­nä vä­keä rii­si­puu­ro­lou­naal­la ja jou­lu­myy­jäi­sis­sä. Ad­ven­tin al­kuun ajoit­tuu Suo­men it­se­näi­syys­päi­vä­kin. Yli­huo­men­na Suo­mi juh­lii 102-vuo­tis­ta it­se­näi­syyt­tään. Gal­lu­pis­sa ky­se­lem­me, mil­lai­sia it­se­näi­syys­päi­vän pe­rin­tei­tä ih­mi­sil­lä on.

Sel­lai­nen oli Ak­su, Hei­di Ni­ku­maan ja Ant­ti Kan­to­lan van­ha ajo­po­ro. Sen kans­sa teh­tiin jou­lu­puk­ki­keik­kaa, ja kun sii­tä vuo­si sit­ten jou­dut­tiin luo­pu­maan, Ni­ku­maa sa­noo it­ke­neen­sä sil­mät pääs­tään.

He­lu­kan alu­eel­la Äkäs­lom­po­los­sa luis­te­le­maan on ly­hyt mat­ka. Lap­set ja ai­kui­set­kin ovat mar­ras­kuun alus­ta luis­tel­leet omal­la ken­täl­lä, joka on jää­dy­tet­ty He­lu­kan leik­ki­puis­ton vie­reen.

Tur­va­ko­ti on tar­koi­tet­tu vä­li­ai­kai­seen, tur­val­li­seen asu­mi­seen, kun ih­mi­nen ei voi ol­la ko­to­naan lä­hi­suh­de­vä­ki­val­lan tai sen uh­kan vuok­si. Lä­hi­suh­teel­la ei tar­koi­te­ta vain pa­ri­suh­det­ta, vaan myös esi­mer­kik­si las­ta, van­hem­paa, su­ku­lais­ta tai muu­ta lä­heis­tä.

La­pin kou­lu­tus­kes­kus REDU:n opis­ke­li­ja Ka­bir Mo­ham­med Ib­ra­hi­mil­le on myön­net­ty Am­mat­ti­o­saa­mi­sen ke­hit­tä­mi­syh­dis­tyk­sen AM­KE ry:n maa­han­muut­ta­jas­ti­pen­di, 500 eu­roa. Sti­pen­din myön­tä­mi­sen pe­rus­tee­na on ol­lut vah­va mo­ti­vaa­tio, yrit­te­li­äi­syys, in­nos­tus ja halu op­pia uut­ta ja ke­hit­tää it­se­ään niin kie­li­tai­don kuin am­ma­til­li­sen osaa­mi­sen nä­kö­kul­mas­ta. Sti­pen­din saa­jat ovat myös me­nes­ty­neet opin­nois­saan eri­no­mai­ses­ti ja saa­neet myös pal­jon po­si­tii­vis­ta pa­lau­tet­ta työ­e­lä­mäs­tä.

Muo­ni­on lu­ki­os­ta tänä syk­sy­nä yli­op­pi­laak­si kir­joit­ti­vat Joo­na Heik­ki­lä (kak­sois­tut­kin­to), In­ka Kuru (kak­sois­tut­kin­to), Valt­te­ri Ma­li­la ja Pin­ja Tau­la­vuo­ri.

Se on hyvä, sil­lä täs­tä se se­son­ki pik­ku­hil­jaa al­kaa. Kaa­mos­va­lo­ja voi al­kaa sa­no­maan jou­lu­va­loik­si, kynt­ti­lät syt­ty­vät ik­ku­noi­hin. Lun­ta on enem­män kuin tar­peek­si.

Haas­tat­te­lun lo­puk­si Tee­mu Tau­la­vuo­ri hok­saa jo­tain, nos­taa etu­sor­men­sa hie­man va­lis­ta­en pys­tyyn ja sa­noo:

Väy­län­var­ren maa- ja ko­ti­ta­lous­seu­ra on muut­ta­nut ni­men­sä Väy­län­var­ren ky­lä­seu­ra ry:ksi. Ky­lä­seu­ra hoi­taa jat­kos­sa alu­een ky­läyh­dis­tyk­sen teh­tä­viä, ja seu­raan voi jo­kai­nen ky­län asu­kas ja mök­ki­läi­nen liit­tyä jä­se­nek­si. Toi­min­nan tar­koi­tus on tu­tus­tut­taa ky­lä­läi­set toi­siin­sa ja vir­kis­tää elä­mää jo­ki­var­res­sa. Ky­lä­seu­ra jär­jes­tää ky­läil­to­ja noin ker­ran kuus­sa. Ky­lä­seu­ran tuo­re pu­heen­joh­ta­ja on Ei­ja Koi­vu­maa ja va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Mau­ri Kyl­mä­maa, muut hal­li­tuk­sen jä­se­net ovat Jyr­ki Rundg­ren, Mika Rundg­ren, He­le­na Ko­berg-Hie­ta­nen, Heik­ki Pii­rai­nen ja Min­na Le­po­la.

Pie­ni, vaa­le­an­rus­kea koi­ra huo­maa tu­li­jat heti. Se tu­lee hau­kah­del­len ulos ko­pis­taan ja kier­te­lee pik­ku tar­has­saan – len­kil­le pi­täi­si pääs­tä.

KoTU Hoc­keyn F-ju­ni­o­rit osoit­ti­vat, et­tä ke­hi­tys­tä on tul­lut, kun jouk­kue ku­kis­ti rak­kaan naa­pu­rin Kit­ti­län Pal­lo­seu­ran F-jouk­ku­een sun­nun­tai­na ko­ti­hal­lis­sa.

Si­ni­nen ja val­koi­nen oli­vat il­lan vä­rit per­jan­tai­na. Suo­men mies­ten jal­ka­pal­lo­maa­jouk­kue – tut­ta­val­li­sem­min Huuh­ka­jat – rai­va­si en­sim­mäis­tä ker­taa tien­sä kil­pai­le­maan Eu­roo­pan mes­ta­ruu­des­ta.

Ko­la­rin kir­kon­ky­lil­lä on val­lin­nut pit­kään eri­koi­nen ti­lan­ne. Au­toa ei ole voi­nut huol­lat­taa enää pit­kään ai­kaan ky­läl­lä, vaan lä­hin au­to­huol­ta­mo on si­jain­nut Koi­vu­las­sa. Vii­me vii­kol­la asi­aan tuli muu­tos, kun uu­si yri­tys, MKA-au­to­huol­to ava­si hal­lin ovet Yl­läs­jo­ki­suul­la, ju­na­ra­dan ku­pees­sa. Mies nos­tu­rin pääl­le nos­te­tun au­ton al­la ei ole kui­ten­kaan uu­si ei­kä ou­to Ko­la­ris­sa. Au­to­na­sen­ta­ja Mar­ko Kal­lo on teh­nyt pa­luun ko­ti­ky­lään­sä mo­nen vuo­den jäl­keen.

Tätä mul­ta on ky­syt­ty kym­me­niä ker­to­ja niit­ten yli nel­jän­kym­me­nen vuen ai­ka­na, jon­ka mo­len ol­lu muis­sa hom­mis­sa ko opet­ta­ja­na. Mo­len ai­na vain yli­mal­ka­ses­ti sa­noin, et­tä mie lä­hin opis­ke­lem­haan. Mut­ta läh­te­mis­heen on kui­ten­ki kaks syy­tä.

1970-lu­vus­sa oli hy­vää vain se, et­tä sil­loin oli nuo­ri. Heti kun al­koi maa­il­mas­ta jo­ta­kin ym­mär­tää oli jo val­miik­si po­liit­ti­sel­la kar­tal­la omas­sa lo­ke­ros­saan. Useim­mi­ten se mää­räy­tyi van­hem­pien so­si­aa­li­sen ase­man ja va­kau­muk­sen mu­kaan. Su­ku­ni­men pe­rus­teel­la ja ta­lo­koh­tai­ses­ti tie­si, mitä ku­kin ää­nes­ti ja suh­tau­tu­mi­nen oli sen mu­kais­ta.

Ta­po­jär­vel­lä on talo ja ta­los­sa ylä­ker­ran huo­ne, joka on Kai-Jor­ma Lom­po­lo­jär­ven. Jos hä­net tel­jet­täi­siin sin­ne vii­kok­si, tyl­sää ei tu­li­si. Hän kat­soi­si Hol­ly­woo­din kul­ta­kau­den näyt­te­li­jän Er­rol Flyn­nin elo­ku­via, lu­ki­si kir­ja­hyl­lys­tä Bu­kows­kia. Hy­vin luul­ta­vas­ti te­ki­si omaa tai­det­taan.

Pöy­tään on ka­tet­tu run­saat voi­lei­vät, vii­ne­rit ja kah­vit. Kah­vit­te­lun ohel­la pe­la­taan il­mais­ta bin­goa. Pu­nai­nen Ris­ti on jo pit­kään ja­ka­nut yli­jää­mä­ruo­kaa per­jan­tai­sin kau­pois­ta ja kes­kus­keit­ti­öl­tä Ko­la­rin Pap­pi­lan­tien ker­ho­huo­neel­la. Tänä syk­sy­nä ruo­an­ja­ke­lun oheen on tul­lut toi­min­taa myös ker­ho­huo­neen si­sä­ti­loi­hin. Ruo­an ha­ke­mi­sen li­säk­si voi jää­dä viet­tä­mään het­ken tois­ten seu­ras­sa.

Suo­mek­si kään­net­ty­nä edel­lä mai­nit­tu tar­koit­taa seu­raa­vaa: au­to­maat­ti­nen tila-mal­lin luo­mi­nen, tes­taa­mi­nen ja muu­tos­ten ha­vait­se­mi­nen graa­fi­sen käyt­tö­liit­ty­män kaut­ta. Ym­mär­rys ei kään­nök­ses­tä ko­vin pal­jon pa­ra­ne. Sel­ven­nys­tä asi­aan voi läh­teä ha­ke­maan Je­ris­jär­ven ran­nal­ta, juu­ri ja juu­ri Kit­ti­län puo­lel­la ra­jaa si­jait­se­vas­ta mö­kis­tä, jos­sa työs­ken­te­lee ke­mi­jär­ve­läis­syn­tyi­nen tie­to­tek­nii­kan alan dip­lo­mi-in­si­nöö­ri Pek­ka Aho.

On hie­noa osal­lis­tua yh­des­sä sääs­tö­tal­koi­siin. Poi­min Luo­teis-La­pin leh­ti­ju­tus­ta, et­tä ke­hi­tys­vam­mais­ten lai­tos­pal­ve­lut tu­le­vat to­teu­tu­maan 78.300 € pie­nem­pä­nä ja vam­mais­pal­ve­lut 108.300 € pie­nem­pä­nä. Ta­lous­sa­no­mis­ta 5. lo­ka­kuu­ta sain lu­kea, et­tä omais­hoi­toon myön­ne­tyt 2016–2018 ra­hat ovat va­lu­neet mo­nis­sa kun­nis­sa mui­hin tar­koi­tuk­siin.

Se he­rät­ti tut­ta­va­pii­ris­sä en­sin ih­me­tys­tä ja epä­us­koa, sen jäl­keen ihai­lua. Joo­nas ja Mart­ta Saa­ri­nen ei­vät jää­neet ih­met­te­le­mään, kun tuli ti­lai­suus läh­teä poh­joi­seen. Tu­rus­sa asu­neet Joo­nas ja Mart­ta sa­noi­vat "tah­don" vii­me vuo­den huh­ti­kuus­sa, ja jo elo­kuus­sa Joo­nas oli töis­sä Muo­ni­os­sa, Har­ri­ni­vas­sa.

Väy­län­var­ti­nen saat­taa käy­dä Al­lan­tis­sa. Joku käy Beng­tis­sä­kin. Sa­mas­sa pai­kas­sa käy­vät, Ican kau­pas­sa Ruot­sin tul­lin lä­hel­lä.

Rans­ka­lai­sel­la Ke­vin Ber­lan­dil­la ker­tyi tänä syk­sy­nä hie­man ta­val­lis­ta pi­dem­pi työ­mat­ka. Jo vii­me kau­del­la Har­ri­ni­vas­sa op­paa­na työs­ken­nel­lyt mies päät­ti tänä vuon­na tul­la Lap­piin uu­des­taan, mut­ta täl­lä ker­taa len­to­ko­neen si­jas­ta pol­ku­pyö­räl­lä.

Siep­pi­jär­vel­tä, säh­kö- ja mat­kai­lu­a­lan yrit­tä­jän kan­na­not­to, Ko­la­rin kun­nan päät­tä­jil­le. On­ko tut­kit­tu, et­tä Siep­pi­jär­ven kou­lu on käyt­tö­kel­vo­ton, kun leh­del­le on tie­to an­net­tu? Ai­koi­naan hal­li­tuk­seen ja val­tuus­toon tuli puut­teel­li­nen tie­to, mut­ta se ei ol­lut­kaan mi­tat­tua/tut­kit­tua. On­ko nyt mit­taus­tu­lok­set esit­tää pää­tök­sen­te­ki­jöil­le?

Kun SKDL:n Han­nu Lep­pä­nen va­lit­tiin kun­nan­val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­jak­si vuon­na 1989, Ko­la­ris­sa aloi­tel­tiin Rau­ta­ruu­kin kai­vok­sen ja Par­te­kin se­ment­ti­teh­taan jäl­keis­tä elä­mää. Ly­hy­es­sä ajas­sa kun­nas­ta oli läh­te­nyt sa­to­ja työ­paik­ko­ja. Kun­ta oli ve­don­nut työ­paik­ko­jen puo­les­ta Hel­sin­gin mi­nis­te­ri­öis­sä as­ti, oli ke­rät­ty 5000 ni­men ad­res­si kai­vok­sen jat­ku­mi­sen puo­les­ta.

Mi­nus­ta soli pa­ras­ta ko sat­tu oik­heen hyä ker­to­ja as­tuh­maan kyn­nyk­sen yli. Parh­haat ta­ri­nat ker­rot­hiin tie­tek­ki il­ta­hä­mä­räs­sä. Pir­tin pi­me­ne­vät nur­kat an­to jo­ten­ki pont­ta nii­le kaa­mei­le to­si­ta­ri­noi­le, joi­ta mie­het pöy­än ää­res­sä ma­ta­la­la ää­ne­lä po­ri­sit. Mi­nun isä oli ma­ho­ton näis­sä kum­mi­tus­ju­tuis­sa. Ei­kä net mit­hään sa­tu­ja ol­heet ko to­si­ta­ri­noi­ta ja elä­väs­tä elä­mäs­tä. Oli ta­ri­noi­ta por­rin­sah­haa­jis­ta, jok­ka sit­ten ka­to­sit ja kum­mi­tus­ta­lois­ta Ruot­tin­puo­le­la. Isä us­ko mitä oli näh­ny ja niin us­koin mie­ki, mitä isä ker­to.

Sil­mä­kul­mat kos­tui­vat. Mie­len täyt­ti sa­maan ai­kaan sekä ilo, et­tä oras­ta­va kai­puu. Sy­lis­sä oli lap­suu­sa­jan va­lo­ku­va-al­bu­mi ja sy­dä­mel­lä tu­hat her­sy­vää muis­toa. Oli lau­an­tai 13. hei­nä­kuu­ta, kuo­lin­päi­vää edel­tä­vä il­ta. Is­tuim­me Hen­kan kans­sa hä­nen sän­kyn­sä lai­dal­la ja muis­te­lim­me men­nei­tä yh­tei­siä ret­kiä – eri­tyi­ses­ti nii­tä en­sim­mäi­siä reis­su­ja, jol­loin iso­ve­li vei mi­nut ko­ke­maan jo­tain uut­ta ja jän­nit­tä­vää.

Luo­teis-La­pin toi­mi­tuk­seen tuo­tiin kuva, jon­ka omis­ta­ja on hu­kas­sa. Per­hees­tä otet­tu van­ha kuva löy­tyi Siep­pi­jär­ven kier­rä­tyk­ses­tä os­te­tun Ko­mi­sa­rio Par­ka -ni­mi­sen kir­jan vä­lis­tä. Kir­ja läh­ti uu­den omis­ta­jan mu­kaan, joka pa­laut­ti kier­rä­tyk­seen kir­jan vä­lis­tä löy­tä­män­sä ku­van. Kier­rä­tyk­ses­sä työs­ken­te­le­vil­lä ei ole muis­ti­ku­vaa, mis­tä kir­ja on tul­lut, jo­ten ku­van omis­ta­jas­ta ei ole mi­tään vi­hiä.

Olin pa­ri­viik­koa Siep­pi­jär­ves­sä. En pel­käs­tään nau­tis­ke­le­mas­sa, vaan muu­rat­tiin tak­ka mei­dän pirt­tiin. Vä­ki­sin pa­nee poh­dis­ke­le­maan, et­tä teh­tiin­kö jouk­ko­tu­ho­a­se, kun koko ajan vouh­ka­taan niis­tä hiuk­kas­pääs­töis­tä. Sit­ten to­te­sin, et­tä iät ajat sii­nä pir­tis­sä on puu­ta pol­tet­tu ja myös naa­pu­reis­sa, ei­kä vie­lä­kään tar­vit­se kul­kea naa­ma­rit pääl­lä niin kuin Kii­nas­sa. Olen seu­rail­lut ete­län asen­to­paik­ka­ni pii­pus­ta tu­le­via sa­vu­ja, en­kä ai­na edes näe tu­lee­ko sa­vua. Kui­ten­kin pe­säs­sä on täy­det tu­let, jo­ten ovat­ko ne to­si­aan niin pie­niä, ei­vät­kä näy vaik­ka nii­tä tu­lee kuu­lem­ma kau­he­as­ti. Ei­pä se hel­sin­ki­läis­ten ki­vi­hii­lel­lä tuot­ta­ma säh­kö ja läm­pö tai­da myös­kään ol­la ihan pääs­tö­tön­tä. Sil­ti ne sa­ne­le­vat mitä maal­la saa teh­dä.