Tä­män vii­kon leh­des­sä on uu­ti­nen sii­tä, et­tä Ko­la­rin ter­veys­kes­kus pur­kaa kii­re­po­li­jär­jes­tel­män. Kii­re­po­li on ol­lut käy­tös­sä ne­li­sen vuot­ta. Sen aja­tus oli alun pe­rin hyvä. Ih­mi­nen voi tul­la aa­mul­la vas­taa­no­tol­le il­man ajan­va­raus­ta, na­pa­ta la­pun ja odo­tel­la, et­tä kut­su­taan si­sään. Lo­pul­ta kui­ten­kin ha­vait­tiin, et­tä jär­jes­tel­mä syö työn­te­ki­jöi­den työ­ai­kaa, kos­ka hoi­ta­jat ja lää­kä­rit ei­vät tun­ne hoi­det­ta­vi­aan tai hei­dän sai­rauk­si­aan.

Yh­te­nä päi­vä­nä toi­mi­tuk­seen tuli vie­ras. Tut­tu ih­mi­nen vuo­sien ta­kaa, lap­suu­den­ko­ti­ni en­ti­nen naa­pu­ri. Hän oli löy­tä­nyt laa­ti­kois­taan van­han ku­van mi­nus­ta. Is­tun sii­nä keit­ti­ös­sä, syö­mäs­sä mus­tik­ka­pii­rak­kaa, iloi­sen sot­kun pei­tos­sa. Olen ko­vas­ti oman nuo­rim­man poi­ka­ni nä­köi­nen, joka kyl­lä­kin on ku­van noin kol­me­vuo­ti­as­ta te­na­vaa jo rei­lus­ti van­hem­pi. Tuli hyvä mie­li.

Tä­män leh­den si­vuil­la on jut­tu Pa­ja­lan ui­ma­hal­lis­ta. Se on ol­lut vuo­si­kym­me­niä Ko­la­rin kir­kon­ky­lä­läis­ten lä­hiu­i­ma­hal­li, jos­sa on ope­tet­tu ui­maan niin lap­set kuin jos­kus ai­kui­set­kin.

Hel­mi­kuun alus­ta läh­tien Ko­la­rin ter­veys­kes­kuk­seen ja Muo­ni­on hy­vin­voin­ti­kes­kuk­seen pi­täi­si pys­tyä ot­ta­maan yh­teyt­tä säh­köi­ses­ti. Ei tie­ten­kään kii­reel­li­sis­sä asi­ois­sa, mut­ta sem­moi­sis­sa ter­vey­sa­si­ois­sa, joi­hin ei heti kuo­le. Tie­to­ko­neet ja äly­lait­teet hal­lit­se­val­la ih­mi­sel­le tämä on ilou­u­ti­nen. Vih­doin­kin voin lait­taa asi­an vi­reil­le il­man, et­tä mi­nun pi­tää kyt­täil­lä pu­he­li­nai­kaa, jo­no­tel­la pu­he­li­mes­sa tai ih­me­tel­lä, ke­nel­le tämä mi­nun asi­a­ni nyt kuu­luu­kaan. Kaik­ki ei­vät kui­ten­kaan rie­muit­se. He, joil­la ei ole ha­lua tai ky­kyä surf­fail­la ne­tis­sä ja täy­tel­lä siel­lä kaa­vak­kei­ta. Heil­le säh­köi­nen yh­tey­de­not­to voi näyt­täy­tyä tie­to­yh­teis­kun­nan uu­te­na kei­no­na kyy­kyt­tää van­hem­pia ih­mi­siä.

Jou­lu­na oli ai­kaa lu­kea, var­sin­kin kun Luo­teis-Lap­pi piti il­mes­ty­mi­ses­sään yh­den nu­me­ron mit­tai­sen jou­lun­tau­on. Kak­si jut­tua kiin­nit­ti eri­tyis­tä huo­mi­o­ta ja pis­ti ajat­te­le­maan.

Vuon­na 2019 oli jut­tu­keik­ka jos toi­nen­kin. Toi­mi­tus muis­te­lee vuo­den mie­leen­pai­nu­neim­pia työ­keik­ko­ja ka­la­reis­sus­ta La­hen tyt­tä­riin ja kun­nan­val­tuus­ton Jaf­faan.

Huo­ma­sin jou­lun va­pai­den al­la, et­tä kas, pala lap­suut­ta­ni oli tul­lut ylei­seen ja­koon. Yle Aree­naan oli il­mes­ty­nyt suo­ma­lai­nen draa­ma­sar­ja Elä­män suo­la, tuo Met­so­loi­den ja esi­mer­kik­si Ko­ti­ka­dun var­joon eh­kä syys­tä­kin jää­nyt suo­ma­lai­nen 90-lu­vun sar­ja.

Jou­lun mie­li, mil­lai­nen se on? Mil­lai­nen nyt kel­lä­kin. Yk­si toi­vot­taa ilois­ta jou­lua, toi­nen rau­hal­lis­ta, tun­nel­mal­lis­ta­kin toi­vo­tel­laan. Hy­vää jou­lua on mel­ko neut­raa­li, rie­mu­kas so­pi­nee lap­si­per­heil­le (ää­ne­käs­kin, mut­ta sitä ei sovi eh­kä toi­vo­tel­la), siu­nat­tua jou­lua toi­vot­te­lee juh­lan us­kon­nol­lis­ta mer­ki­tys­tä ko­ros­ta­va. Toi­vo­tus ker­too toi­vot­ta­jas­taan, sii­tä mil­lai­nen jou­lu on mis­sä­kin tor­pas­sa se toi­vot­tu, se odo­tet­tu. Eh­kä myös sii­tä, mitä toi­voo toi­sel­le, toi­vo­tuk­sen vas­taa­not­ta­jal­le.

Meil­lä on leh­ti täyn­nä nai­sia! Niin to­del­la­kin on. Suo­mi on va­lin­nut joh­toon­sa kol­mi­kymp­pi­siä nai­sia, ja myös Luo­teis-La­pis­sa esiin­tyy tänä tors­tai­na vai­kut­ta­va ri­vis­tö te­ki­jä­nai­sia. Pää­u­ti­ses­sa Min­na Heis­ka­nen ker­too hank­kees­ta, jos­sa hä­nen ke­hit­tä­män­sä kon­sep­ti in­hi­mil­li­ses­tä van­hus­ten­hoi­dos­ta toi­mii esi­merk­ki­nä muil­le kun­nil­le sii­tä, mil­lä ta­val­la myös yk­si­tyi­nen yri­tys voi teh­dä hy­vää ja ar­vo­kas­ta van­hus­työ­tä. Se on vir­kis­tä­vä esi­merk­ki kun toi­saal­la isom­mat yri­tyk­set Es­pe­ri Care ja At­ten­do etu­ne­näs­sä hei­ken­tä­vät suo­ma­lais­ten luot­ta­mus­ta yri­tys­ten tuot­ta­maan hoi­vaan.

So­si­aa­li­työn­te­ki­jät ovat vä­his­sä Tun­tu­ri-La­pis­sa. Se ei ole uu­ti­nen, alan työ­voi­ma­pu­la on val­ta­kun­nal­li­nen, ja lai­neet lyö­vät jo Lap­piin as­ti. La­pin yli­o­pis­tos­sa on so­si­aa­li­työn kou­lu­tu­soh­jel­ma, mut­ta opis­ke­li­jat kar­kaa­vat jo en­nen val­mis­tu­mis­taan Hel­sin­kiin ja muu­al­le Ete­lä-Suo­meen, mis­tä toki mo­net ovat kou­lut­tau­tu­maan Lap­piin tul­leet­kin. Mik­si opis­ke­lu­maa­kun­nan työ­pai­kat ei­vät kiin­nos­ta? Ve­to­voi­maa yli­o­pis­tos­sa on, mut­ta La­pin pi­to­voi­ma ei ole tar­peek­si voi­ma­kas­ta.

Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on maa­il­man pa­ras, ja sitä on syy­tä juh­lia näin jou­lu­kuun kuu­den­nen päi­vän lie­peil­lä. Lois­ta­van yh­teis­kun­nan kak­si kirk­kain­ta kruu­nua ovat neu­vo­lat ja kir­jas­tot. Vaik­ka Suo­mel­la on kasa mui­ta­kin kan­sal­li­saar­tei­ta – ku­ten kan­sal­lis­puis­tot, jo­ka­mie­he­noi­keus, sä­vel­tä­jä­ne­rot ja Ii­vo Nis­ka­nen – ja vaik­ka muu­ta yh­teis­kun­taa vuo­sien var­rel­la muu­tet­tai­siin ra­jul­la­kin kä­del­lä, näis­tä kah­des­ta suo­ma­lai­suu­den mak­sut­to­mas­ta kul­ma­ki­ves­tä po­lii­ti­kot pi­tä­köön näp­pin­sä eros­sa.

Olin huo­lis­sa­ni Liech­tens­tei­nis­ta. Kes­kie­u­roop­pa­lai­sel­la kää­pi­ö­val­ti­ol­la ei ole mi­tään hä­tää, mut­ta pel­kä­sin, et­tä Suo­mel­la oli­si liech­tens­tei­ni­lais­ten jal­ka­pal­loi­li­joi­den kans­sa per­jan­tai-il­lan EM-kar­sin­ta­ot­te­lus­sa. Suo­mi pe­la­si pää­sys­tä jal­ka­pal­lon Eu­roo­pan­mes­ta­ruus­ki­soi­hin, ja voit­to kar­sin­ta­loh­kon keh­noim­mas­ta vas­tus­ta­jas­ta oli­si si­ne­töi­nyt Huuh­ka­jien lii­don en­sim­mäi­siin ar­vo­ki­soi­hin­sa.

Mel­koi­sia volt­te­ja täl­lä vii­kol­la on teh­ty, et­tä leh­ti on saa­tu teil­le lu­ki­joil­le. Se on ai­heut­ta­nut pään­raa­pi­mis­ta, tus­kan­hi­keä ja tun­te­ja pu­he­li­mes­sa. Kui­ten­kin, kai­kes­ta vai­vas­ta huo­li­mat­ta, ym­mär­rys on pos­ti­lais­ten puo­lel­la. On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä Pos­tin täy­tyy muut­tua, kir­je­pos­tin vä­hen­ty­es­sä se ei voi toi­mia ku­ten ai­na en­nen­kin. Mut­ta jos lii­ke­voit­toa läh­de­tään kis­ko­maan työn­te­ki­jöi­den sel­kä­na­has­ta, ol­laan vää­räl­lä tiel­lä. Eri­tyi­sen härs­kiä on tapa, jol­la Pos­ti on läh­te­nyt asi­aa hoi­ta­maan.

Al­ku­vii­kos­ta man­gut­tiin taas po­ru­kal­la ka­teel­li­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta. Kuin­ka Suo­mes­sa ei saa pär­jä­tä tai ai­na­kaan ri­kas­tua, va­rak­kai­den elä­mää ha­lu­taan urk­kia ja me­nes­ty­viä pai­naa alas. ”Mi­nua ei ai­na­kaan kiin­nos­ta”, to­te­si maa­nan­tai­na moni.

Yl­läk­sel­lä ta­ot­tiin hur­jia lu­ku­ja vii­me ke­sä­nä. Ma­joit­tu­mi­sis­sa­kin kas­vua lie­nee tul­lut, vaik­ka ti­las­toin­ti­vai­keus ja sen epä­var­muus hait­taa. Lii­ke­vaih­don kas­vu on kui­ten­kin sel­vää kiel­tä, jota kaik­ki ym­mär­tä­vät. Jos vuok­raus- ja oh­jel­ma­pal­ve­lu­myyn­ti on kas­va­nut vii­me vuo­des­ta 95 pro­sent­tia, se ker­too jo jo­tain. Pyö­räi­ly tuo tun­tu­reil­le vä­keä ja ni­me­no­maan suo­ma­lai­sia. Ul­ko­maa­lais­ten asi­ak­kai­den jar­rut­taa alu­een huo­no saa­vu­tet­ta­vuus ke­säl­lä. Len­to­ja ei vain ole, vie­lä.

Poh­jois-Eu­roo­pan en­sim­mäi­se­nä, Muo­ni­os­sa. Muo­ni­on Me­lo­jien aloit­tees­ta rei­lu vuo­si sit­ten al­ka­nut aal­to­han­ke on kas­va­nut jo huo­mat­ta­viin mit­toi­hin. Han­ke ete­nee lop­pu­vuo­den bud­jet­ti­val­tuus­tos­sa pää­tök­sen­te­ki­jöi­den pu­res­kel­ta­vak­si.

Työ on ih­mi­sen iden­ti­tee­til­le hy­vin tär­keä asia. Työn puu­te joh­taa toi­meen­tu­lon niuk­kuu­teen, mut­ta on vai­ke­aa myös hen­ki­ses­ti. Ih­mi­nen kai­paa myös per­heen­sä ul­ko­puo­lel­la tun­net­ta sii­tä, et­tä on tär­keä ja et­tä kuu­luu jo­hon­kin. Tar­vit­see­ko mi­nua ku­kaan?

Ko­la­rin kun­ta suun­nit­te­lee van­han Siep­pi­jär­ven kou­lun pur­ka­mis­ta. Kou­lua ei voi­da enää käyt­tää ei­kä myös­kään kor­ja­ta.

Nyt se vas­ta on me­noa. Vii­me ker­ral­la kyl­lä jo hy­pät­tiin sy­vään pää­hän, kos­ka ky­sees­sä oli en­sim­mäi­nen. Sil­loin kui­ten­kin ramp­pa­sin päi­vä­ko­din ja työ­pai­kan vä­liä vain yh­den lap­sen asi­at mie­les­sä­ni. Nyt on yh­den asi­at päi­vä­ko­din Dai­sys­sa, toi­sen kou­lun Wil­mas­sa.

Tä­män vii­kon ju­tuis­ta eri­tyi­sen vai­ku­tuk­sen teki si­vul­la 18 esi­tel­ty trak­to­ri. Muo­ni­o­lai­nen Väi­nö Hyö­ky käyt­ti hy­väk­si van­ho­ja ro­mu­ja ja ra­ken­si säh­köl­lä kul­ke­van pie­nen trak­to­rin. Idea oli oma, ja myös to­teu­tus. Seu­raa­vak­si hän oli jo sil­mäil­lyt hal­lin ul­ko­puo­lel­la kö­köt­tä­vää ve­net­tä. On ai­ka iso saa­vu­tus ja ihail­ta­vaa, et­tä 9.-luok­ka­lai­nen jak­saa vär­kä­tä ja kiin­nos­tua niin pal­jon, et­tä tu­lok­sek­si syn­tyy jo­tain näin hie­noa.

Ti­las­to­kes­kuk­sen en­nus­te vuo­den 2040 Suo­mes­ta on ko­vin ala­pää­pai­not­tei­nen. En­nus­tees­sa koko maan vä­ki­lu­ku al­kaa pie­nen­tyä, ja sii­tä lop­pu­lu­vus­ta­kin suu­ri osa va­luu maa­seu­dul­ta ete­län kas­vu­kes­kuk­siin.

Toi­mi­tuk­seen tu­lee pu­he­lu. Kiuk­kui­nen soit­ta­ja ha­lu­aa pe­rua leh­den ti­lauk­sen, kos­ka hä­nen mie­les­tään olem­me epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti kir­joit­ta­neet toi­ses­ta asi­as­ta ja jät­tä­neet kir­joit­ta­mat­ta toi­ses­ta. Kyse on ri­ko­sa­si­ois­ta ja pit­kään vel­lo­nees­ta ris­ti­rii­ta­ti­lan­tees­ta. Sel­vi­ää, et­tä toi­ses­ta on il­moit­ta­nut meil­le po­lii­si, toi­ses­ta ei ole tul­lut toi­mi­tuk­seen mi­tään in­for­maa­ti­o­ta. Ei po­lii­sil­ta, ei­kä asi­a­no­sai­sil­ta. Asi­as­ta on pi­det­ty ko­kous, jo­hon mei­tä ei ole kut­sut­tu, tai jos­ta mei­tä ei ole tie­do­tet­tu. Soit­ta­jan mie­les­tä me olem­me puo­lu­eel­li­sia. Hä­nen mie­les­tään hä­nel­lä ei asi­a­no­sai­se­na ole mi­tään vas­tuu­ta sii­tä, et­tä asia ei ole mis­sään vai­hees­sa tul­lut meil­le tie­dok­si.

Muo­nio sai eteen­sä kiin­nos­ta­van kon­sult­ti­työ­nä teh­dyn toi­mi­ti­la­oh­jel­man. Oh­jel­mas­sa kun­nan ra­ken­nuk­set on ja­et­tu nii­den kun­non ja tär­keys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­siin salk­kui­hin.

Tä­män­viik­koi­sen Luo­teis-La­pin kes­ki­au­ke­a­mal­la juh­li­taan 20-vuo­ti­as­ta Tip­pa­laa, Muo­ni­on nuo­ri­so­ti­laa. Toi­min­taa on ra­ken­nuk­ses­sa ol­lut kau­em­min­kin, mut­ta vuon­na 1999 nuo­ret val­ta­si­vat vii­mein koko ra­ken­nuk­sen käyt­töön­sä. Nuo­ri­so­toi­min­taan sat­sa­tut ra­hat nä­ky­vät no­pe­as­ti, myös sääs­töi­nä kun­nan kuk­ka­ros­sa. Ku­ten mo­nil­le muo­ni­o­lai­sil­le nuo­ril­le tut­tu Hel­mi­sen Timp­pa to­te­si: kun aa­mul­la piti läh­teä pe­laa­maan säh­lyä, ei kes­tä­nyt riek­kua ky­lil­lä öi­tä myö­ten. Seu­ra­kun­nan kans­sa teh­ty yh­teis­työ on tär­ke­ää, mut­ta ei voi ol­la ai­noa toi­min­ta­muo­to. Jos toi­min­ta pai­not­tuu lii­kaa ide­o­lo­gi­ses­ti, se ei saa kaik­kia mu­kaan.

Äkäs­lom­po­los­sa on rii­del­ty pe­las­tus­toi­men jär­jes­tä­mi­ses­tä jo vuo­si­kau­sia. Na­pit vas­tak­kain ovat Äkäs­lom­po­lon va­paa­pa­lo­kun­ta ja La­pin pe­las­tus­lai­tos. Nyt pe­las­tus­lai­tok­sel­le al­kaa riit­tää, ja se ha­lu­aa uu­siin ti­loi­hin, pois Äkäs­lom­po­lon va­paa­pa­lo­kun­nan omis­ta­mas­ta kiin­teis­tös­tä.

Tä­män­viik­koi­nen Luo­teis-Lap­pi on en­sim­mäi­nen, joka on teh­ty lop­puun Luo­teis-La­pin ja Tun­tu­ri-La­pin Pai­non uu­sis­sa toi­mi­ti­lois­sa Ko­la­rin kir­kon­ky­län kes­kus­tas­sa. Muu­tim­me isol­la ry­ti­näl­lä elo­kuun ai­ka­na, ja nyt to­tut­te­lem­me pik­ku hil­jaa te­ke­mään töi­tä uu­sis­sa mai­se­mis­sa.

Yl­läs ha­lu­aa ol­la maas­to­pyö­räi­li­jöi­den mek­ka. Se toi­si alu­een ma­joi­tus­ka­pa­si­tee­til­le kai­vat­tua li­sä­käyt­töä ja työ­tä ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Pyö­räi­li­jät pääs­tet­tiin kan­sal­lis­puis­ton rei­teil­le pari vuot­ta sit­ten. Kes­tää il­mei­ses­ti het­ken, et­tä eri kul­ku­vä­li­neel­lä luon­nos­ta naut­ti­vat tu­le­vat kes­ke­nään va­rauk­set­ta toi­meen. Lii­an moni va­el­ta­ja ja pol­ku­ja kä­vel­len pa­ti­koi­va on sitä miel­tä, et­tä pyö­ril­lä ei pi­täi­si rei­teil­le pääs­tä lain­kaan. Pe­rus­te­lut kuu­los­ta­vat eri­koi­sil­ta: pyö­räi­li­jät mek­ka­loi­vat tai ros­kaa­vat, ku­lut­ta­vat reit­te­jä ja kaa­haa­vat kä­ve­li­jöi­den pääl­le. Tai sit­ten vain: pyö­rät ei­vät kuu­lu luon­toon.

Syk­syn tu­lon huo­maa sii­tä, et­tä kun­nat ja yh­dis­tyk­set he­rää­vät ke­sän jäl­keen taas toi­min­taan, ja kou­lu al­kaa. Moni se­laa pos­ti­laa­tik­koon il­mes­ty­nyt­tä kan­sa­lai­so­pis­ton esi­tet­tä. Aloit­tai­si­ko uu­den har­ras­tuk­sen, opis­ke­li­sin­ko li­sää?

Mi­kään ei ole her­kul­li­sem­pi tuok­su, kuin aa­mu­var­hai­sel­la, au­to­mat­kal­la, jon­kun esiin kai­va­ma meet­vurs­ti­lei­pä. Vaik­ka oli­si en­nen läh­töä syö­nyt­kin, se eväs­pus­sis­ta tai -laa­ti­kos­ta tul­vah­ta­va tiet­ty tuok­su saa heti nä­län ai­kai­sek­si. Jos it­sel­le ei ole hok­san­nut teh­dä lei­pää, jou­tuu vain ka­teel­li­se­na seu­raa­maan vie­res­tä.

Uha­na­lai­sen me­ri­tai­me­nen olo­suh­tei­ta py­ri­tään pa­ran­ta­maan Muo­ni­on pie­nis­sä jois­sa. Sa­man­kal­tai­sia hank­kei­ta on me­neil­lään myös Ko­la­rin puo­lel­la. Hank­keis­sa pai­ka­taan men­nei­den vuo­si­kym­me­nien vir­hei­tä, kor­ja­taan uit­to­jen ja met­sä­o­ji­tus­ten pi­laa­mia ku­tu­a­lu­ei­ta. Pa­ka­jo­ki on Äkäs­jo­en jäl­keen alu­een toi­sek­si po­ten­ti­aa­li­sin me­ri­tai­me­nen li­sään­ty­mi­sa­lue. Ti­lan­teen kor­jaa­mi­sen li­säk­si on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, et­tä olo­suh­teet me­ri­tai­me­nel­le myös py­sy­vät otol­li­si­na, ja ka­las­tus Väy­län li­säk­si myös pie­nis­sä jois­sa voi­si tuo­da jat­kos­sa li­sän­sä ke­sä­mat­kai­luun.