Ko­la­rin kun­ta suun­nit­te­lee van­han Siep­pi­jär­ven kou­lun pur­ka­mis­ta. Kou­lua ei voi­da enää käyt­tää ei­kä myös­kään kor­ja­ta.

Nyt se vas­ta on me­noa. Vii­me ker­ral­la kyl­lä jo hy­pät­tiin sy­vään pää­hän, kos­ka ky­sees­sä oli en­sim­mäi­nen. Sil­loin kui­ten­kin ramp­pa­sin päi­vä­ko­din ja työ­pai­kan vä­liä vain yh­den lap­sen asi­at mie­les­sä­ni. Nyt on yh­den asi­at päi­vä­ko­din Dai­sys­sa, toi­sen kou­lun Wil­mas­sa.

Tä­män vii­kon ju­tuis­ta eri­tyi­sen vai­ku­tuk­sen teki si­vul­la 18 esi­tel­ty trak­to­ri. Muo­ni­o­lai­nen Väi­nö Hyö­ky käyt­ti hy­väk­si van­ho­ja ro­mu­ja ja ra­ken­si säh­köl­lä kul­ke­van pie­nen trak­to­rin. Idea oli oma, ja myös to­teu­tus. Seu­raa­vak­si hän oli jo sil­mäil­lyt hal­lin ul­ko­puo­lel­la kö­köt­tä­vää ve­net­tä. On ai­ka iso saa­vu­tus ja ihail­ta­vaa, et­tä 9.-luok­ka­lai­nen jak­saa vär­kä­tä ja kiin­nos­tua niin pal­jon, et­tä tu­lok­sek­si syn­tyy jo­tain näin hie­noa.

Ti­las­to­kes­kuk­sen en­nus­te vuo­den 2040 Suo­mes­ta on ko­vin ala­pää­pai­not­tei­nen. En­nus­tees­sa koko maan vä­ki­lu­ku al­kaa pie­nen­tyä, ja sii­tä lop­pu­lu­vus­ta­kin suu­ri osa va­luu maa­seu­dul­ta ete­län kas­vu­kes­kuk­siin.

Toi­mi­tuk­seen tu­lee pu­he­lu. Kiuk­kui­nen soit­ta­ja ha­lu­aa pe­rua leh­den ti­lauk­sen, kos­ka hä­nen mie­les­tään olem­me epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti kir­joit­ta­neet toi­ses­ta asi­as­ta ja jät­tä­neet kir­joit­ta­mat­ta toi­ses­ta. Kyse on ri­ko­sa­si­ois­ta ja pit­kään vel­lo­nees­ta ris­ti­rii­ta­ti­lan­tees­ta. Sel­vi­ää, et­tä toi­ses­ta on il­moit­ta­nut meil­le po­lii­si, toi­ses­ta ei ole tul­lut toi­mi­tuk­seen mi­tään in­for­maa­ti­o­ta. Ei po­lii­sil­ta, ei­kä asi­a­no­sai­sil­ta. Asi­as­ta on pi­det­ty ko­kous, jo­hon mei­tä ei ole kut­sut­tu, tai jos­ta mei­tä ei ole tie­do­tet­tu. Soit­ta­jan mie­les­tä me olem­me puo­lu­eel­li­sia. Hä­nen mie­les­tään hä­nel­lä ei asi­a­no­sai­se­na ole mi­tään vas­tuu­ta sii­tä, et­tä asia ei ole mis­sään vai­hees­sa tul­lut meil­le tie­dok­si.

Muo­nio sai eteen­sä kiin­nos­ta­van kon­sult­ti­työ­nä teh­dyn toi­mi­ti­la­oh­jel­man. Oh­jel­mas­sa kun­nan ra­ken­nuk­set on ja­et­tu nii­den kun­non ja tär­keys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­siin salk­kui­hin.

Tä­män­viik­koi­sen Luo­teis-La­pin kes­ki­au­ke­a­mal­la juh­li­taan 20-vuo­ti­as­ta Tip­pa­laa, Muo­ni­on nuo­ri­so­ti­laa. Toi­min­taa on ra­ken­nuk­ses­sa ol­lut kau­em­min­kin, mut­ta vuon­na 1999 nuo­ret val­ta­si­vat vii­mein koko ra­ken­nuk­sen käyt­töön­sä. Nuo­ri­so­toi­min­taan sat­sa­tut ra­hat nä­ky­vät no­pe­as­ti, myös sääs­töi­nä kun­nan kuk­ka­ros­sa. Ku­ten mo­nil­le muo­ni­o­lai­sil­le nuo­ril­le tut­tu Hel­mi­sen Timp­pa to­te­si: kun aa­mul­la piti läh­teä pe­laa­maan säh­lyä, ei kes­tä­nyt riek­kua ky­lil­lä öi­tä myö­ten. Seu­ra­kun­nan kans­sa teh­ty yh­teis­työ on tär­ke­ää, mut­ta ei voi ol­la ai­noa toi­min­ta­muo­to. Jos toi­min­ta pai­not­tuu lii­kaa ide­o­lo­gi­ses­ti, se ei saa kaik­kia mu­kaan.

Äkäs­lom­po­los­sa on rii­del­ty pe­las­tus­toi­men jär­jes­tä­mi­ses­tä jo vuo­si­kau­sia. Na­pit vas­tak­kain ovat Äkäs­lom­po­lon va­paa­pa­lo­kun­ta ja La­pin pe­las­tus­lai­tos. Nyt pe­las­tus­lai­tok­sel­le al­kaa riit­tää, ja se ha­lu­aa uu­siin ti­loi­hin, pois Äkäs­lom­po­lon va­paa­pa­lo­kun­nan omis­ta­mas­ta kiin­teis­tös­tä.

Tä­män­viik­koi­nen Luo­teis-Lap­pi on en­sim­mäi­nen, joka on teh­ty lop­puun Luo­teis-La­pin ja Tun­tu­ri-La­pin Pai­non uu­sis­sa toi­mi­ti­lois­sa Ko­la­rin kir­kon­ky­län kes­kus­tas­sa. Muu­tim­me isol­la ry­ti­näl­lä elo­kuun ai­ka­na, ja nyt to­tut­te­lem­me pik­ku hil­jaa te­ke­mään töi­tä uu­sis­sa mai­se­mis­sa.

Yl­läs ha­lu­aa ol­la maas­to­pyö­räi­li­jöi­den mek­ka. Se toi­si alu­een ma­joi­tus­ka­pa­si­tee­til­le kai­vat­tua li­sä­käyt­töä ja työ­tä ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Pyö­räi­li­jät pääs­tet­tiin kan­sal­lis­puis­ton rei­teil­le pari vuot­ta sit­ten. Kes­tää il­mei­ses­ti het­ken, et­tä eri kul­ku­vä­li­neel­lä luon­nos­ta naut­ti­vat tu­le­vat kes­ke­nään va­rauk­set­ta toi­meen. Lii­an moni va­el­ta­ja ja pol­ku­ja kä­vel­len pa­ti­koi­va on sitä miel­tä, et­tä pyö­ril­lä ei pi­täi­si rei­teil­le pääs­tä lain­kaan. Pe­rus­te­lut kuu­los­ta­vat eri­koi­sil­ta: pyö­räi­li­jät mek­ka­loi­vat tai ros­kaa­vat, ku­lut­ta­vat reit­te­jä ja kaa­haa­vat kä­ve­li­jöi­den pääl­le. Tai sit­ten vain: pyö­rät ei­vät kuu­lu luon­toon.

Mi­kään ei ole her­kul­li­sem­pi tuok­su, kuin aa­mu­var­hai­sel­la, au­to­mat­kal­la, jon­kun esiin kai­va­ma meet­vurs­ti­lei­pä. Vaik­ka oli­si en­nen läh­töä syö­nyt­kin, se eväs­pus­sis­ta tai -laa­ti­kos­ta tul­vah­ta­va tiet­ty tuok­su saa heti nä­län ai­kai­sek­si. Jos it­sel­le ei ole hok­san­nut teh­dä lei­pää, jou­tuu vain ka­teel­li­se­na seu­raa­maan vie­res­tä.

Syk­syn tu­lon huo­maa sii­tä, et­tä kun­nat ja yh­dis­tyk­set he­rää­vät ke­sän jäl­keen taas toi­min­taan, ja kou­lu al­kaa. Moni se­laa pos­ti­laa­tik­koon il­mes­ty­nyt­tä kan­sa­lai­so­pis­ton esi­tet­tä. Aloit­tai­si­ko uu­den har­ras­tuk­sen, opis­ke­li­sin­ko li­sää?

Uha­na­lai­sen me­ri­tai­me­nen olo­suh­tei­ta py­ri­tään pa­ran­ta­maan Muo­ni­on pie­nis­sä jois­sa. Sa­man­kal­tai­sia hank­kei­ta on me­neil­lään myös Ko­la­rin puo­lel­la. Hank­keis­sa pai­ka­taan men­nei­den vuo­si­kym­me­nien vir­hei­tä, kor­ja­taan uit­to­jen ja met­sä­o­ji­tus­ten pi­laa­mia ku­tu­a­lu­ei­ta. Pa­ka­jo­ki on Äkäs­jo­en jäl­keen alu­een toi­sek­si po­ten­ti­aa­li­sin me­ri­tai­me­nen li­sään­ty­mi­sa­lue. Ti­lan­teen kor­jaa­mi­sen li­säk­si on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, et­tä olo­suh­teet me­ri­tai­me­nel­le myös py­sy­vät otol­li­si­na, ja ka­las­tus Väy­län li­säk­si myös pie­nis­sä jois­sa voi­si tuo­da jat­kos­sa li­sän­sä ke­sä­mat­kai­luun.

Kesä kään­tyi äk­ki­jyr­käs­ti syk­syä koh­ti maa­nan­tai­na, kun hel­le­sää kyl­me­ni lä­hem­mäs syys­kuun lu­ke­mia. Sään muu­tos teki elo­kuun al­ka­mi­sen var­sin kou­riin­tun­tu­vak­si. Sään li­säk­si syk­syn mer­kit ovat il­mas­sa muu­ten­kin: Am­mat­ti­kou­lu­lai­set suun­ta­si­vat Muo­ni­os­sa jo tä­nään syk­syn en­sim­mäi­sel­le opis­ke­lu­päi­väl­le. En­si vii­kol­la kou­lu­tiel­le rien­tä­vät pe­rus­kou­lu­lai­set ja lu­kio-opis­ke­li­jat. Mo­nes­sa per­hees­sä se tie­tää kou­lu­ta­mi­nei­den tar­kas­tus­kier­ros­ta ja pien­tä pa­niik­kia, kun lap­set ovat ve­ny­neet ke­sän ai­ka­na pi­tuut­ta.

Pu­he­li­men näyt­töön syt­tyy valo, äi­ti soit­taa. Ajan au­toa, jo­ten en vas­taa, en­kä kyl­lä ole edes jut­tu­tuu­lel­la­kaan. Pe­rään pa­mah­taa kasa vies­te­jä ja uu­si soit­to­y­ri­tys. Tun­nen huo­noa oma­tun­toa.

Kes­kus­te­lu lo­hi­kuo­le­mien ym­pä­ril­lä on käy­nyt jo pari viik­koa kuu­ma­na. Se­kaan hei­tet­tiin rut­kal­la kä­del­lä maus­tei­ta, kun Ko­la­rin Tul­lin sil­lan luo­ta ja Äkäs­jo­ki­suul­ta löy­tyi jo­es­ta pait­si velt­to­ja lo­hia, myös rus­ke­aa mön­jää. Kes­kus­te­lus­sa ve­det­tiin pai­koit­tain mut­kat suo­rik­si, ja niin mön­jää kuin kai­vos­ta­kin ha­et­tiin lo­hen tap­pa­jak­si.

Kän­ny­käl­lä täy­tet­tä­vä lo­hi­saa­li­sil­moi­tus on ol­lut käy­tös­sä Ko­la­ris­sa jo use­am­man vuo­den, mut­ta tänä vuon­na lo­hi­ti­las­to.fi -laa­jen­net­tiin koko jo­ki­var­teen. Muo­ni­os­sa so­vel­lus on otet­tu vas­taan saa­li­sil­moi­tus­ten pe­rus­teel­la mel­ko hy­vin, on­han kun­nas­sa to­tut­tu kir­jaa­maan saa­lii­ta eri kaut­ta ai­em­pi­na­kin vuo­si­na.

Suo­ma­lai­nen tans­si- ja la­va­kult­tu­ri on ko­ke­nut mo­nen­lai­sia mur­rok­sia. Eh­kä kiih­kein lava-ai­ka ajoi­tuu 1950-60 -lu­vuil­le, jol­loin suu­ret ikä­luo­kat eli­vät nuo­ruut­taan. 70 -lu­vun puo­li­vä­lis­sä ikä­luo­kat al­koi­vat siir­tyä ra­vin­to­loi­hin, mut­ta vie­lä­kin tans­si­ta­loil­la oli ve­to­voi­man­sa. Ero­na ny­kyi­seen on, et­tä myös ky­lä­bän­dit so­lis­tei­neen kel­pa­si­vat ve­tä­mään ke­säi­set tans­si­pai­kat täy­teen.

Ko­la­rin kun­nan luon­non­tuo­te­hank­keet ovat esi­merk­ki sii­tä, mi­ten käy­te­tään te­hok­kaas­ti ra­hoi­tus­ka­na­via. Ko­la­ri on vii­me vuo­si­na kun­nos­tau­tu­nut eri­tyi­ses­ti ha­ke­mal­la EU-ra­hoit­tei­sia hank­kei­ta, joil­la on teh­ty työ­tä niin Ko­la­rin ky­lien kuin elin­kei­no­jen­kin hy­väk­si.

Tä­män vii­kon pu­hu­tuin uu­ti­nen oli var­mas­ti Kit­ti­län kun­ta­po­li­tik­ko­jen va­paut­ta­va tuo­mio kä­rä­jä­oi­keu­des­sa. Syyt­tees­sä oli 27 kun­ta­po­lii­tik­koa. Kä­rä­jä­oi­keus kat­soi syyt­tä­jäs­tä poi­ke­ten, et­tä syyt kun­nan­joh­ta­jan ir­ti­sa­no­mi­sek­si oli­vat asi­al­li­sia, ja me­net­te­ly­ta­pa­vir­heet niin pie­niä, et­tä ne jää­vät ran­gais­tus­vas­tuun ul­ko­puo­lel­le.

Lex Hal­la jäi his­to­ri­aan maa­lis­kuus­sa. Uu­sien la­ki­py­kä­lien tar­koi­tus on suit­sia elin­kei­noon liit­ty­viä vää­rin­käy­tök­siä, jot­ka lei­mah­ta­vat jul­ki­suu­teen ai­ka ajoin. Ko­la­rin ja Muo­ni­on pa­lis­kun­nis­sa kor­vauk­set ei­vät ole ol­leet suu­ria, mut­ta mo­nes­sa muus­sa pa­lis­kun­nas­sa po­ro­kar­jo­jen omis­ta­jien kuit­taa­mat pe­to­kor­vaus­sum­mat tun­tu­vat to­del­la suu­ril­ta. Tie­tyis­sä pa­lis­kun­nis­sa itäi­sem­mäs­sä osas­sa Suo­mea epäil­lään po­ro­ja jopa ta­hal­laan syö­tet­tä­vän pe­doil­le kor­vaus­ten toi­vos­sa.

Täl­lä vii­kol­la vie­te­tään Pri­dea. Se on sek­su­aa­li- ja su­ku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen kar­ke­lo, joka juh­lis­taa mo­ni­nai­suut­ta ja jo­kai­sen yl­peyt­tä omas­ta iden­ti­tee­tis­tään. Pri­des­ta on kas­va­nut Suo­men suu­rin kult­tuu­ri- ja ih­mi­soi­keus­ta­pah­tu­ma, ja vii­kon nä­ky­vin osa on Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­tä­vä kul­kue, jo­hon osal­lis­tui vii­me ke­sä­nä yli 100 000 ih­mis­tä.

Sis­kot ja vel­jet. On eräs asia, jos­ta tei­tä lii­an har­voin va­roi­te­taan. Se ko­et­te­lee niin ta­lout­ta kuin pa­ri­suh­det­ta. Äl­kää an­ta­ko sil­le pik­ku­sor­mea, sil­lä se vie sor­men, kä­den ja vie­lä lom­pa­kon­kin!

Ko­la­rin kun­ta tar­jo­aa jat­kos­sa kai­kil­le al­le 25-vuo­ti­ail­le il­mai­sen eh­käi­syn. Pää­tös ei ole kal­lis, mut­ta sen mer­ki­tys yk­sit­täi­sen nuo­ren elä­mäs­sä voi ol­la mul­lis­ta­va. Mah­dol­li­nen ras­kaus ja pää­tös sen jat­ka­mi­ses­ta tai kes­keyt­tä­mi­ses­tä on nuo­rel­le to­del­la iso asia.

Muo­ni­os­sa ta­voi­tel­laan vii­mein­kin va­ki­tuis­ta, mat­kai­lun edis­tä­mi­sek­si toi­mi­vaa jär­jes­tel­mää. Kit­ti­läs­sä ja Ko­la­ris­sa sel­lai­nen on ol­lut jo vuo­si­kau­det. Toki naa­pu­ri­kun­nat ovat kool­taan ja mat­kai­lun­kin osal­ta isom­pia, mut­ta asi­aa ei ole ai­na­kaan aut­ta­nut se, et­tä pal­kat­tua työ­voi­maa mat­kai­lu­mark­ki­noin­nin ja elin­kei­non ke­hit­tä­mi­sek­si ei kun­nas­ta ole löy­ty­nyt. Tai toki kun­nan elin­kei­no­toi­mi on var­mas­ti teh­nyt voi­ta­van­sa tiu­kas­sa ta­lous­ti­lan­tees­sa, mut­ta nyt myös siel­lä puo­lel­la re­surs­sit ovat vie­lä vä­hem­mäs­sä kuin het­ki sit­ten. Toi­vot­ta­vas­ti hank­kees­sa löy­de­tään Muo­ni­ol­le oma mal­li sii­hen, et­tä mat­kai­lun ke­hit­ty­mi­nen ei ole vain yrit­tä­jien oman va­paa­eh­tois­työn va­ras­sa.

Lo­ka­kuun lo­pus­sa siir­ty­mä­ai­ka on lo­pus­sa. Sen jäl­keen kai­kis­sa sa­taa met­riä lä­hem­pä­nä ve­sis­töä si­jait­se­vis­sa kiin­teis­töis­sä, jot­ka ei­vät ole vie­mä­röin­nin pii­ris­sä, tu­li­si ol­la uu­sien mää­räys­ten mu­kai­nen jä­te­ve­si­jär­jes­tel­mä. Aja­tus on tie­ten­kin hyvä. Ve­sis­tö­jen jä­te­kuor­mi­tuk­sen pie­nen­tä­mi­nen myös vie­mä­röin­nin ul­ko­puo­lel­la on si­nän­sä tär­keä asia. Jo­kai­nen vä­hää­kään asi­aa seu­ran­nut kui­ten­kin muis­taa mi­ten kävi. Teh­tiin lii­an tiuk­ka ase­tus, joka pu­ret­tiin ja jota vel­lot­tiin use­aan ot­tee­seen edes­ta­kai­sin.

Va­jaa vuo­si sit­ten, hei­nä­kuu lo­pus­sa, Luo­teis-La­pis­sa jul­kais­tiin pää­kir­joi­tus, jon­ka ot­sik­ko­na oli: Edel­li­set rik­ko­muk­set var­jos­ta­vat uu­den kai­vok­sen avaa­mis­ta. Ai­he on siis va­li­tet­ta­van tut­tu. Kau­nis Iron on jat­ka­nut edel­li­sen kai­vo­syh­ti­ön North­land Re­sour­ce­sin toi­min­ta­ta­val­la, ja tänä ke­vää­nä ri­kas­te­hie­kan le­vi­ä­mi­nen tul­va­ve­sien mu­ka­na lä­ji­ty­sa­lu­een soi­hin ja ve­sis­töi­hin hal­lit­se­mat­to­mal­ta vai­kut­ta­val­la ta­val­la on nous­sut jäl­leen esil­le. Ve­sis­töt kun ovat suo­raan yh­tey­des­sä Tor­ni­on-muo­ni­on­jo­keen.

”Olem­me nyt näi­tä use­am­pia muis­to­laat­to­ja jul­kis­ta­neet niil­le, jot­ka kuo­li­vat so­dan jäl­keen vii­naan. Meil­lä on näi­tä muis­to­laat­to­ja lai­tet­tu Muo­ni­on ky­liin use­am­pi, ja tämä al­kaa ol­la vii­mei­siä. Oli­si­ko­han täs­sä pai­kal­lis­leh­del­lä ju­tun teon paik­ka”.

Kier­rä­tys­pis­teil­le ker­tyy vä­lil­lä sel­lais­ta­kin ta­va­raa, joka sin­ne ei kuu­lu (s.7). Ta­va­ra ei pää­dy sin­ne yleen­sä ih­mis­ten pa­han­tah­toi­suut­ta, vaan tie­tä­mät­tö­myyt­tä. Kier­rä­tys­tie­dol­le on edel­leen­kin val­ta­va ti­laus. Ko­la­rin kun­ta vas­ta­si tar­pee­seen kier­rä­ty­sop­paal­la, jon­ka tie­dos­ta suu­ri tai­puu var­sin näp­pä­räs­ti myös muo­ni­o­lais­ten käyt­töön.

Suo­men edus­kun­ta on jo jär­jes­täy­ty­nyt, mut­ta edes­sä on vie­lä Eu­roo­pan oman edus­kun­nan, eu­ro­par­la­men­tin va­lit­se­mi­nen.