So­si­aa­li­työn­te­ki­jät ovat vä­his­sä Tun­tu­ri-La­pis­sa. Se ei ole uu­ti­nen, alan työ­voi­ma­pu­la on val­ta­kun­nal­li­nen, ja lai­neet lyö­vät jo Lap­piin as­ti. La­pin yli­o­pis­tos­sa on so­si­aa­li­työn kou­lu­tu­soh­jel­ma, mut­ta opis­ke­li­jat kar­kaa­vat jo en­nen val­mis­tu­mis­taan Hel­sin­kiin ja muu­al­le Ete­lä-Suo­meen, mis­tä toki mo­net ovat kou­lut­tau­tu­maan Lap­piin tul­leet­kin. Mik­si opis­ke­lu­maa­kun­nan työ­pai­kat ei­vät kiin­nos­ta? Ve­to­voi­maa yli­o­pis­tos­sa on, mut­ta La­pin pi­to­voi­ma ei ole tar­peek­si voi­ma­kas­ta.

Suo­ma­lai­nen yh­teis­kun­ta on maa­il­man pa­ras, ja sitä on syy­tä juh­lia näin jou­lu­kuun kuu­den­nen päi­vän lie­peil­lä. Lois­ta­van yh­teis­kun­nan kak­si kirk­kain­ta kruu­nua ovat neu­vo­lat ja kir­jas­tot. Vaik­ka Suo­mel­la on kasa mui­ta­kin kan­sal­li­saar­tei­ta – ku­ten kan­sal­lis­puis­tot, jo­ka­mie­he­noi­keus, sä­vel­tä­jä­ne­rot ja Ii­vo Nis­ka­nen – ja vaik­ka muu­ta yh­teis­kun­taa vuo­sien var­rel­la muu­tet­tai­siin ra­jul­la­kin kä­del­lä, näis­tä kah­des­ta suo­ma­lai­suu­den mak­sut­to­mas­ta kul­ma­ki­ves­tä po­lii­ti­kot pi­tä­köön näp­pin­sä eros­sa.

Olin huo­lis­sa­ni Liech­tens­tei­nis­ta. Kes­kie­u­roop­pa­lai­sel­la kää­pi­ö­val­ti­ol­la ei ole mi­tään hä­tää, mut­ta pel­kä­sin, et­tä Suo­mel­la oli­si liech­tens­tei­ni­lais­ten jal­ka­pal­loi­li­joi­den kans­sa per­jan­tai-il­lan EM-kar­sin­ta­ot­te­lus­sa. Suo­mi pe­la­si pää­sys­tä jal­ka­pal­lon Eu­roo­pan­mes­ta­ruus­ki­soi­hin, ja voit­to kar­sin­ta­loh­kon keh­noim­mas­ta vas­tus­ta­jas­ta oli­si si­ne­töi­nyt Huuh­ka­jien lii­don en­sim­mäi­siin ar­vo­ki­soi­hin­sa.

Mel­koi­sia volt­te­ja täl­lä vii­kol­la on teh­ty, et­tä leh­ti on saa­tu teil­le lu­ki­joil­le. Se on ai­heut­ta­nut pään­raa­pi­mis­ta, tus­kan­hi­keä ja tun­te­ja pu­he­li­mes­sa. Kui­ten­kin, kai­kes­ta vai­vas­ta huo­li­mat­ta, ym­mär­rys on pos­ti­lais­ten puo­lel­la. On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä Pos­tin täy­tyy muut­tua, kir­je­pos­tin vä­hen­ty­es­sä se ei voi toi­mia ku­ten ai­na en­nen­kin. Mut­ta jos lii­ke­voit­toa läh­de­tään kis­ko­maan työn­te­ki­jöi­den sel­kä­na­has­ta, ol­laan vää­räl­lä tiel­lä. Eri­tyi­sen härs­kiä on tapa, jol­la Pos­ti on läh­te­nyt asi­aa hoi­ta­maan.

Al­ku­vii­kos­ta man­gut­tiin taas po­ru­kal­la ka­teel­li­sis­ta suo­ma­lai­sis­ta. Kuin­ka Suo­mes­sa ei saa pär­jä­tä tai ai­na­kaan ri­kas­tua, va­rak­kai­den elä­mää ha­lu­taan urk­kia ja me­nes­ty­viä pai­naa alas. ”Mi­nua ei ai­na­kaan kiin­nos­ta”, to­te­si maa­nan­tai­na moni.

Yl­läk­sel­lä ta­ot­tiin hur­jia lu­ku­ja vii­me ke­sä­nä. Ma­joit­tu­mi­sis­sa­kin kas­vua lie­nee tul­lut, vaik­ka ti­las­toin­ti­vai­keus ja sen epä­var­muus hait­taa. Lii­ke­vaih­don kas­vu on kui­ten­kin sel­vää kiel­tä, jota kaik­ki ym­mär­tä­vät. Jos vuok­raus- ja oh­jel­ma­pal­ve­lu­myyn­ti on kas­va­nut vii­me vuo­des­ta 95 pro­sent­tia, se ker­too jo jo­tain. Pyö­räi­ly tuo tun­tu­reil­le vä­keä ja ni­me­no­maan suo­ma­lai­sia. Ul­ko­maa­lais­ten asi­ak­kai­den jar­rut­taa alu­een huo­no saa­vu­tet­ta­vuus ke­säl­lä. Len­to­ja ei vain ole, vie­lä.

Poh­jois-Eu­roo­pan en­sim­mäi­se­nä, Muo­ni­os­sa. Muo­ni­on Me­lo­jien aloit­tees­ta rei­lu vuo­si sit­ten al­ka­nut aal­to­han­ke on kas­va­nut jo huo­mat­ta­viin mit­toi­hin. Han­ke ete­nee lop­pu­vuo­den bud­jet­ti­val­tuus­tos­sa pää­tök­sen­te­ki­jöi­den pu­res­kel­ta­vak­si.

Työ on ih­mi­sen iden­ti­tee­til­le hy­vin tär­keä asia. Työn puu­te joh­taa toi­meen­tu­lon niuk­kuu­teen, mut­ta on vai­ke­aa myös hen­ki­ses­ti. Ih­mi­nen kai­paa myös per­heen­sä ul­ko­puo­lel­la tun­net­ta sii­tä, et­tä on tär­keä ja et­tä kuu­luu jo­hon­kin. Tar­vit­see­ko mi­nua ku­kaan?

Ko­la­rin kun­ta suun­nit­te­lee van­han Siep­pi­jär­ven kou­lun pur­ka­mis­ta. Kou­lua ei voi­da enää käyt­tää ei­kä myös­kään kor­ja­ta.

Nyt se vas­ta on me­noa. Vii­me ker­ral­la kyl­lä jo hy­pät­tiin sy­vään pää­hän, kos­ka ky­sees­sä oli en­sim­mäi­nen. Sil­loin kui­ten­kin ramp­pa­sin päi­vä­ko­din ja työ­pai­kan vä­liä vain yh­den lap­sen asi­at mie­les­sä­ni. Nyt on yh­den asi­at päi­vä­ko­din Dai­sys­sa, toi­sen kou­lun Wil­mas­sa.

Tä­män vii­kon ju­tuis­ta eri­tyi­sen vai­ku­tuk­sen teki si­vul­la 18 esi­tel­ty trak­to­ri. Muo­ni­o­lai­nen Väi­nö Hyö­ky käyt­ti hy­väk­si van­ho­ja ro­mu­ja ja ra­ken­si säh­köl­lä kul­ke­van pie­nen trak­to­rin. Idea oli oma, ja myös to­teu­tus. Seu­raa­vak­si hän oli jo sil­mäil­lyt hal­lin ul­ko­puo­lel­la kö­köt­tä­vää ve­net­tä. On ai­ka iso saa­vu­tus ja ihail­ta­vaa, et­tä 9.-luok­ka­lai­nen jak­saa vär­kä­tä ja kiin­nos­tua niin pal­jon, et­tä tu­lok­sek­si syn­tyy jo­tain näin hie­noa.

Ti­las­to­kes­kuk­sen en­nus­te vuo­den 2040 Suo­mes­ta on ko­vin ala­pää­pai­not­tei­nen. En­nus­tees­sa koko maan vä­ki­lu­ku al­kaa pie­nen­tyä, ja sii­tä lop­pu­lu­vus­ta­kin suu­ri osa va­luu maa­seu­dul­ta ete­län kas­vu­kes­kuk­siin.

Toi­mi­tuk­seen tu­lee pu­he­lu. Kiuk­kui­nen soit­ta­ja ha­lu­aa pe­rua leh­den ti­lauk­sen, kos­ka hä­nen mie­les­tään olem­me epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti kir­joit­ta­neet toi­ses­ta asi­as­ta ja jät­tä­neet kir­joit­ta­mat­ta toi­ses­ta. Kyse on ri­ko­sa­si­ois­ta ja pit­kään vel­lo­nees­ta ris­ti­rii­ta­ti­lan­tees­ta. Sel­vi­ää, et­tä toi­ses­ta on il­moit­ta­nut meil­le po­lii­si, toi­ses­ta ei ole tul­lut toi­mi­tuk­seen mi­tään in­for­maa­ti­o­ta. Ei po­lii­sil­ta, ei­kä asi­a­no­sai­sil­ta. Asi­as­ta on pi­det­ty ko­kous, jo­hon mei­tä ei ole kut­sut­tu, tai jos­ta mei­tä ei ole tie­do­tet­tu. Soit­ta­jan mie­les­tä me olem­me puo­lu­eel­li­sia. Hä­nen mie­les­tään hä­nel­lä ei asi­a­no­sai­se­na ole mi­tään vas­tuu­ta sii­tä, et­tä asia ei ole mis­sään vai­hees­sa tul­lut meil­le tie­dok­si.

Muo­nio sai eteen­sä kiin­nos­ta­van kon­sult­ti­työ­nä teh­dyn toi­mi­ti­la­oh­jel­man. Oh­jel­mas­sa kun­nan ra­ken­nuk­set on ja­et­tu nii­den kun­non ja tär­keys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­siin salk­kui­hin.

Tä­män­viik­koi­sen Luo­teis-La­pin kes­ki­au­ke­a­mal­la juh­li­taan 20-vuo­ti­as­ta Tip­pa­laa, Muo­ni­on nuo­ri­so­ti­laa. Toi­min­taa on ra­ken­nuk­ses­sa ol­lut kau­em­min­kin, mut­ta vuon­na 1999 nuo­ret val­ta­si­vat vii­mein koko ra­ken­nuk­sen käyt­töön­sä. Nuo­ri­so­toi­min­taan sat­sa­tut ra­hat nä­ky­vät no­pe­as­ti, myös sääs­töi­nä kun­nan kuk­ka­ros­sa. Ku­ten mo­nil­le muo­ni­o­lai­sil­le nuo­ril­le tut­tu Hel­mi­sen Timp­pa to­te­si: kun aa­mul­la piti läh­teä pe­laa­maan säh­lyä, ei kes­tä­nyt riek­kua ky­lil­lä öi­tä myö­ten. Seu­ra­kun­nan kans­sa teh­ty yh­teis­työ on tär­ke­ää, mut­ta ei voi ol­la ai­noa toi­min­ta­muo­to. Jos toi­min­ta pai­not­tuu lii­kaa ide­o­lo­gi­ses­ti, se ei saa kaik­kia mu­kaan.

Äkäs­lom­po­los­sa on rii­del­ty pe­las­tus­toi­men jär­jes­tä­mi­ses­tä jo vuo­si­kau­sia. Na­pit vas­tak­kain ovat Äkäs­lom­po­lon va­paa­pa­lo­kun­ta ja La­pin pe­las­tus­lai­tos. Nyt pe­las­tus­lai­tok­sel­le al­kaa riit­tää, ja se ha­lu­aa uu­siin ti­loi­hin, pois Äkäs­lom­po­lon va­paa­pa­lo­kun­nan omis­ta­mas­ta kiin­teis­tös­tä.

Tä­män­viik­koi­nen Luo­teis-Lap­pi on en­sim­mäi­nen, joka on teh­ty lop­puun Luo­teis-La­pin ja Tun­tu­ri-La­pin Pai­non uu­sis­sa toi­mi­ti­lois­sa Ko­la­rin kir­kon­ky­län kes­kus­tas­sa. Muu­tim­me isol­la ry­ti­näl­lä elo­kuun ai­ka­na, ja nyt to­tut­te­lem­me pik­ku hil­jaa te­ke­mään töi­tä uu­sis­sa mai­se­mis­sa.

Yl­läs ha­lu­aa ol­la maas­to­pyö­räi­li­jöi­den mek­ka. Se toi­si alu­een ma­joi­tus­ka­pa­si­tee­til­le kai­vat­tua li­sä­käyt­töä ja työ­tä ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti. Pyö­räi­li­jät pääs­tet­tiin kan­sal­lis­puis­ton rei­teil­le pari vuot­ta sit­ten. Kes­tää il­mei­ses­ti het­ken, et­tä eri kul­ku­vä­li­neel­lä luon­nos­ta naut­ti­vat tu­le­vat kes­ke­nään va­rauk­set­ta toi­meen. Lii­an moni va­el­ta­ja ja pol­ku­ja kä­vel­len pa­ti­koi­va on sitä miel­tä, et­tä pyö­ril­lä ei pi­täi­si rei­teil­le pääs­tä lain­kaan. Pe­rus­te­lut kuu­los­ta­vat eri­koi­sil­ta: pyö­räi­li­jät mek­ka­loi­vat tai ros­kaa­vat, ku­lut­ta­vat reit­te­jä ja kaa­haa­vat kä­ve­li­jöi­den pääl­le. Tai sit­ten vain: pyö­rät ei­vät kuu­lu luon­toon.

Syk­syn tu­lon huo­maa sii­tä, et­tä kun­nat ja yh­dis­tyk­set he­rää­vät ke­sän jäl­keen taas toi­min­taan, ja kou­lu al­kaa. Moni se­laa pos­ti­laa­tik­koon il­mes­ty­nyt­tä kan­sa­lai­so­pis­ton esi­tet­tä. Aloit­tai­si­ko uu­den har­ras­tuk­sen, opis­ke­li­sin­ko li­sää?

Mi­kään ei ole her­kul­li­sem­pi tuok­su, kuin aa­mu­var­hai­sel­la, au­to­mat­kal­la, jon­kun esiin kai­va­ma meet­vurs­ti­lei­pä. Vaik­ka oli­si en­nen läh­töä syö­nyt­kin, se eväs­pus­sis­ta tai -laa­ti­kos­ta tul­vah­ta­va tiet­ty tuok­su saa heti nä­län ai­kai­sek­si. Jos it­sel­le ei ole hok­san­nut teh­dä lei­pää, jou­tuu vain ka­teel­li­se­na seu­raa­maan vie­res­tä.

Uha­na­lai­sen me­ri­tai­me­nen olo­suh­tei­ta py­ri­tään pa­ran­ta­maan Muo­ni­on pie­nis­sä jois­sa. Sa­man­kal­tai­sia hank­kei­ta on me­neil­lään myös Ko­la­rin puo­lel­la. Hank­keis­sa pai­ka­taan men­nei­den vuo­si­kym­me­nien vir­hei­tä, kor­ja­taan uit­to­jen ja met­sä­o­ji­tus­ten pi­laa­mia ku­tu­a­lu­ei­ta. Pa­ka­jo­ki on Äkäs­jo­en jäl­keen alu­een toi­sek­si po­ten­ti­aa­li­sin me­ri­tai­me­nen li­sään­ty­mi­sa­lue. Ti­lan­teen kor­jaa­mi­sen li­säk­si on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, et­tä olo­suh­teet me­ri­tai­me­nel­le myös py­sy­vät otol­li­si­na, ja ka­las­tus Väy­län li­säk­si myös pie­nis­sä jois­sa voi­si tuo­da jat­kos­sa li­sän­sä ke­sä­mat­kai­luun.

Kesä kään­tyi äk­ki­jyr­käs­ti syk­syä koh­ti maa­nan­tai­na, kun hel­le­sää kyl­me­ni lä­hem­mäs syys­kuun lu­ke­mia. Sään muu­tos teki elo­kuun al­ka­mi­sen var­sin kou­riin­tun­tu­vak­si. Sään li­säk­si syk­syn mer­kit ovat il­mas­sa muu­ten­kin: Am­mat­ti­kou­lu­lai­set suun­ta­si­vat Muo­ni­os­sa jo tä­nään syk­syn en­sim­mäi­sel­le opis­ke­lu­päi­väl­le. En­si vii­kol­la kou­lu­tiel­le rien­tä­vät pe­rus­kou­lu­lai­set ja lu­kio-opis­ke­li­jat. Mo­nes­sa per­hees­sä se tie­tää kou­lu­ta­mi­nei­den tar­kas­tus­kier­ros­ta ja pien­tä pa­niik­kia, kun lap­set ovat ve­ny­neet ke­sän ai­ka­na pi­tuut­ta.

Pu­he­li­men näyt­töön syt­tyy valo, äi­ti soit­taa. Ajan au­toa, jo­ten en vas­taa, en­kä kyl­lä ole edes jut­tu­tuu­lel­la­kaan. Pe­rään pa­mah­taa kasa vies­te­jä ja uu­si soit­to­y­ri­tys. Tun­nen huo­noa oma­tun­toa.

Kes­kus­te­lu lo­hi­kuo­le­mien ym­pä­ril­lä on käy­nyt jo pari viik­koa kuu­ma­na. Se­kaan hei­tet­tiin rut­kal­la kä­del­lä maus­tei­ta, kun Ko­la­rin Tul­lin sil­lan luo­ta ja Äkäs­jo­ki­suul­ta löy­tyi jo­es­ta pait­si velt­to­ja lo­hia, myös rus­ke­aa mön­jää. Kes­kus­te­lus­sa ve­det­tiin pai­koit­tain mut­kat suo­rik­si, ja niin mön­jää kuin kai­vos­ta­kin ha­et­tiin lo­hen tap­pa­jak­si.

Kän­ny­käl­lä täy­tet­tä­vä lo­hi­saa­li­sil­moi­tus on ol­lut käy­tös­sä Ko­la­ris­sa jo use­am­man vuo­den, mut­ta tänä vuon­na lo­hi­ti­las­to.fi -laa­jen­net­tiin koko jo­ki­var­teen. Muo­ni­os­sa so­vel­lus on otet­tu vas­taan saa­li­sil­moi­tus­ten pe­rus­teel­la mel­ko hy­vin, on­han kun­nas­sa to­tut­tu kir­jaa­maan saa­lii­ta eri kaut­ta ai­em­pi­na­kin vuo­si­na.

Suo­ma­lai­nen tans­si- ja la­va­kult­tu­ri on ko­ke­nut mo­nen­lai­sia mur­rok­sia. Eh­kä kiih­kein lava-ai­ka ajoi­tuu 1950-60 -lu­vuil­le, jol­loin suu­ret ikä­luo­kat eli­vät nuo­ruut­taan. 70 -lu­vun puo­li­vä­lis­sä ikä­luo­kat al­koi­vat siir­tyä ra­vin­to­loi­hin, mut­ta vie­lä­kin tans­si­ta­loil­la oli ve­to­voi­man­sa. Ero­na ny­kyi­seen on, et­tä myös ky­lä­bän­dit so­lis­tei­neen kel­pa­si­vat ve­tä­mään ke­säi­set tans­si­pai­kat täy­teen.

Ko­la­rin kun­nan luon­non­tuo­te­hank­keet ovat esi­merk­ki sii­tä, mi­ten käy­te­tään te­hok­kaas­ti ra­hoi­tus­ka­na­via. Ko­la­ri on vii­me vuo­si­na kun­nos­tau­tu­nut eri­tyi­ses­ti ha­ke­mal­la EU-ra­hoit­tei­sia hank­kei­ta, joil­la on teh­ty työ­tä niin Ko­la­rin ky­lien kuin elin­kei­no­jen­kin hy­väk­si.

Tä­män vii­kon pu­hu­tuin uu­ti­nen oli var­mas­ti Kit­ti­län kun­ta­po­li­tik­ko­jen va­paut­ta­va tuo­mio kä­rä­jä­oi­keu­des­sa. Syyt­tees­sä oli 27 kun­ta­po­lii­tik­koa. Kä­rä­jä­oi­keus kat­soi syyt­tä­jäs­tä poi­ke­ten, et­tä syyt kun­nan­joh­ta­jan ir­ti­sa­no­mi­sek­si oli­vat asi­al­li­sia, ja me­net­te­ly­ta­pa­vir­heet niin pie­niä, et­tä ne jää­vät ran­gais­tus­vas­tuun ul­ko­puo­lel­le.

Lex Hal­la jäi his­to­ri­aan maa­lis­kuus­sa. Uu­sien la­ki­py­kä­lien tar­koi­tus on suit­sia elin­kei­noon liit­ty­viä vää­rin­käy­tök­siä, jot­ka lei­mah­ta­vat jul­ki­suu­teen ai­ka ajoin. Ko­la­rin ja Muo­ni­on pa­lis­kun­nis­sa kor­vauk­set ei­vät ole ol­leet suu­ria, mut­ta mo­nes­sa muus­sa pa­lis­kun­nas­sa po­ro­kar­jo­jen omis­ta­jien kuit­taa­mat pe­to­kor­vaus­sum­mat tun­tu­vat to­del­la suu­ril­ta. Tie­tyis­sä pa­lis­kun­nis­sa itäi­sem­mäs­sä osas­sa Suo­mea epäil­lään po­ro­ja jopa ta­hal­laan syö­tet­tä­vän pe­doil­le kor­vaus­ten toi­vos­sa.

Täl­lä vii­kol­la vie­te­tään Pri­dea. Se on sek­su­aa­li- ja su­ku­puo­li­vä­hem­mis­tö­jen kar­ke­lo, joka juh­lis­taa mo­ni­nai­suut­ta ja jo­kai­sen yl­peyt­tä omas­ta iden­ti­tee­tis­tään. Pri­des­ta on kas­va­nut Suo­men suu­rin kult­tuu­ri- ja ih­mi­soi­keus­ta­pah­tu­ma, ja vii­kon nä­ky­vin osa on Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­tä­vä kul­kue, jo­hon osal­lis­tui vii­me ke­sä­nä yli 100 000 ih­mis­tä.