Kumpulan Helli (Uusimaa) hyssytteli nuorintaan, Hildaa, sylissään, ja laulu se raikui pirtissä, tähän tapaan se meni. ”Tässä se on se äitin ruusitokka, ruusitokka, eikä sitä voita kukkaan muu, ei kukkaan muu, se maksaaki milloona markkoja”. Toinen säkeistö otti mukaan kylän suutarin, Korteniemen Kallen. Näin, ”hyppysi, hyppysi kengät rikki, Korte-Kalle se paikat pisti”. Suutari olikin kylällä siihen aikaan yhtä tärkeä kuin apteekkari tänä päivänä.