A-
A+
A-
A+
Käsittelemme tässä lehdessä koulukiusaamista. Kolme muoniolaista perhettä kertoo tarinansa sivuilla 8–9. Suoraan juttuun on haastateltu kolmea perhettä, mutta toimitukseen tuli viestiä asiasta enemmänkin. Asia tuntuisi siis koskettavan laajemmin.
Juttu etsii vastauksia siihen, miksi kiusaamista ei ole saatu loppumaan. Perheet katsovat tässä kriittisesti koulua kohti. Erään haastateltavan sanoin: ”koteihin ei voida vaikuttaa kuin vetoamalla. Koulun toimintaan voi.”
Kiusaamisen kitkemisessä on kaksi pullonkaulaa, koulu ja koti. On yksi asia, toimiiko koulu kuten sen lain mukaan kuuluukin eli esimerkiksi ilmoittaa kaikki kiusaamistapaukset sekä kiusaajan että kiusatun vanhemmille. Laki myös velvoittaa huolehtimaan, että lapsen turvallinen koulunkäynti toteutuu. Toinen asia on, onko koulun kulttuuri sellainen, että kiusaamiseen on aidosti nollatoleranssi, ja kaikkeen kiusaamiseen puututaan. Vanhempien haastattelut viestivät, että tässä on ainakin osittain epäonnistuttu.
Kaikki lähtee totta kai kodeista, perheistä. Millaista käytöstä lapsille opetetaan ja uskotaanko oma lapsi kiusaajaksi?
Hiljaiset hyväksyjätkin ovat asianosaisia. Kiusaamisen kitkeminen on meidän kaikkien yhteinen asiamme.
TIETOLAATIKKO