Nä­mät kuu­lu­san suo­ma­lai­sen run­noi­li­jan Ei­no Lei­non Nok­tur­no-ru­non säk­heet on vii­me­ai­koi­ta ai­na vä­hän pääs­tä tul­heet mi­nun mieh­leen. Ei niin, et­tä mail­ma olis mi­nun ym­pä­ril­lä jo­ten­ki pie­nen­ty­ny. Päin­vas­toin. Mo­len saa­nu vuo­sit­ten ai­ka käyä pit­käl­ti yli ka­hes­sa­kym­me­nes­sä maas­sa. Ja sit­te eri­lais­ten ti­o­tus­vä­lin­heit­ten kaut­ta­han koko maa­il­ma on ny­ky­sin meän lä­he­lä ja näyt­tää kov­vaa vauh­tia vain lä­he­ne­vän.