Jon­na Ni­ku­maa

Met­sä on saa­pu­nut Kie­laan. Ihan konk­reet­ti­ses­ti. Joka puo­lel­la on leh­tiä ja vih­re­ää, Taru Sor­mus­ten her­ras­ta -elo­ku­van mu­siik­ki sol­juu mys­ti­se­nä kor­viin. Joka puo­lel­la ”met­sää” on eri­lai­sia hah­mo­ja ja upei­ta maa­lauk­sia. Ko­ke­mus on tai­a­no­mai­nen.

Kie­lan näyt­te­lyn nimi on On­ce upon a time in Lap­land, joka kuu­luu suo­mek­si suu­rin piir­tein Oli­pa ker­ran Lapissa. Näyt­te­lyn sa­tu­maa­il­man on luo­nut bel­gi­a­lais-thai­maa­lais-aust­ra­li­a­lai­nen, Eu­roop­pa­lai­seen kult­tuu­riyh­dis­tyk­seen kuu­lu­va tai­tei­li­ja Vir­gi­nie And­re. Hän on asu­nut Muo­dos­lom­po­los­sa jo tois­ta vuot­ta va­ki­tui­ses­ti mie­hen­sä Har­ri­ni­vas­sa työs­ken­te­le­vän On­ni Sar­ve­lan kans­sa. He ovat ol­leet Muo­ni­os­sa jo ai­em­min­kin usei­ta tal­vi­kau­sia, mut­ta nyt ko­ro­na­vi­rus­pan­de­mia sai jää­mään pi­dem­mäk­si ai­kaa.

– Ha­lu­sin an­taa jo­tain ta­kai­sin täl­le yh­tei­söl­le. Mi­nut on otet­tu tääl­lä niin hy­vin vas­taan, hän sa­noo.

Sekä And­re, et­tä Sar­ve­la tut­ki­vat mo­lem­mat ih­mis­ten ra­di­ka­li­soi­tu­mis­ta sekä vä­ki­val­tai­sen ää­ri­a­jat­te­lun en­nal­ta­eh­käi­se­mis­tä ja kor­jaa­vaa työ­tä ja sitä mi­ten me­dia kä­sit­te­lee ter­ro­ris­mia. And­re on eri­tyi­ses­ti tut­ki­nut sitä, mi­ten sa­dut ja ta­ri­nat voi­vat ol­la avuk­si lap­sil­le ja nuo­ril­le täs­sä työs­sä. Sitä kaut­ta sa­duis­ta, ta­ri­nois­ta ja myy­teis­tä on tul­lut myös hä­nel­le it­sel­leen tär­kei­tä, ja myös luo­vuu­den läh­de tai­tee­seen.

– Työs­ken­te­len ke­ra­mii­kan kans­sa.

And­ren töis­sä savi yh­dis­tyy eri­lai­siin luon­non ma­te­ri­aa­lei­hin, höy­he­niin, kar­vaan tai sar­viin. Hän te­kee esi­mer­kik­si kei­ju­ja, tont­tu­ja, met­sän­hen­kiä. Kun­ni­a­pai­kal­la näyt­te­lys­sä on Met­sän ku­nin­kaan, Ta­pi­on vai­mo Mie­lik­ki.

Näyt­te­ly ei koos­tu pel­käs­tään And­ren töis­tä, vaan hän on pyy­tä­nyt töi­tä use­al­ta eri tai­tei­li­jal­ta, jois­ta moni on omas­sa maas­sa ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin ar­vos­tet­tu­ja.

– Kaik­ki tai­te­li­jat oli­vat hy­vin in­nois­saan ja ovat lä­het­tä­neet työn­sä omal­la kus­tan­nuk­sel­laan, minä en ole saa­nut tä­män te­ke­mi­seen mi­tään ra­hoi­tus­ta, And­re ker­too.

And­ren ra­ken­ta­mas­sa tai­ka­met­säs­sä voi seik­kail­la pit­kään­kin ja löy­tää ai­na uut­ta kat­sel­ta­vaa. Puis­sa on eri­lai­sis­ta ta­pe­teis­ta lei­kat­tu­ja leh­tiä ja Buzz Bu­ryn olut­töl­keis­tä leik­kaa­mia per­ho­sia. DJ:nä työs­ken­te­le­vä mies on mik­san­nut And­rel­le myös taus­tal­la soi­van mu­sii­kin ko­ko­nai­suu­dek­si.

Rans­ka­lai­nen Ju­lie For­no on lä­het­tä­nyt näyt­te­lyyn pie­nen ta­ri­na­laa­ti­kon, jos­sa on pa­pe­ris­ta lei­kat­tu Lucy-kei­ju, joka sy­tyt­tää il­tai­sin tai­vaan täh­det. Koi­vus­sa roik­kuu And­ren oma Tomi Po­lar, il­ki­ku­ri­nen si­ni­nen hie­man il­ki­ku­ri­nen kei­ju. Kes­kel­lä kaik­kea ovat met­sän vel­jek­set. Kym­me­nen eri­lais­ta vel­jes­tä, joil­la on eri­lai­set luon­teet ja teh­tä­vät. Eri­lai­sia met­sän olen­to­ja, maa­lauk­sia ja yk­si­tyis­koh­tia on joka puo­lel­la.

Esil­lä on mai­nit­tu­jen li­säk­si aust­ra­li­a­lais­ten Mar­ga­ret McLough­li­nin, Em­ma Jen­ning­sin, Clai­ry Lau­ren­cen, Em­ma Hac­kin ja Rac­hel Fa­vel­len töi­tä. Lill-Ani­ta Ol­sen, Dag Brat­berg­sen­gen ja Gry A. Strom­nes ovat Nor­jas­ta, Pho­e­be Ca­pel­le Uu­des­ta See­lan­nis­ta, Ali­na Al­len Alan­ko­mais­ta, Lou­i­se Brown Iso-Bri­tan­ni­as­ta, Ma­ria Kreutz­mann Grön­lan­nis­ta ja Anas­ta­sia Du­bovs­ka Lat­vi­as­ta. Suo­mes­ta mu­ka­na on tai­de­maa­la­ri Lee­na Vaa­ra.

Thai­maa­lais-bel­gi­a­lai­nen And­re on vart­tu­nut Bel­gi­as­sa ja Thai­maas­sa ja asu­nut vii­mei­set 14 vuot­ta Aust­ra­li­as­sa, jos­sa mai­se­ma ja myös tie­tyl­lä ta­paa ih­mi­set ovat sa­man­lai­sia kuin Suo­mes­sa.

– Toki siel­lä on pal­jon läm­pi­mäm­pää, mut­ta sil­ti, And­re nau­raa.

And­re ra­kas­taa suo­ma­lais­ta met­sää, ja saa sii­tä ener­gi­aa. Hä­neen on teh­nyt vai­ku­tuk­sen ih­mis­ten luon­to­suh­de La­pis­sa. Mi­ten esi­mer­kik­si po­ros­ta on pe­rin­tei­ses­ti hyö­dyn­net­ty lä­hes kaik­ki, tal­jas­ta lui­hin as­ti.

– Se on häm­mäs­tyt­tä­vää.

Näyt­te­lyn kaut­ta And­re ha­lu­aa ker­toa, mil­lai­se­na tai­a­no­mai­se­na paik­ka­na hän nä­kee La­pin. Li­säk­si hän ha­lu­aa tuo­da vir­kis­tys­tä ja pi­ris­tys­tä an­ke­aan ai­kaan.

– Ih­mi­set ovat tääl­lä hur­jan sit­kei­tä. Täs­tä kai­kes­ta huo­li­mat­ta niin po­si­tii­vi­sia.

On­ce upon a time in Lap­land -näyt­te­ly on esil­lä Kie­las­sa tam­mi­kuun 28. päi­vään as­ti. Sen jäl­keen osa näyt­te­lys­tä me­nee esil­le Ro­va­nie­mel­le Arc­tic De­sign Shop­piin.