Luo­teis-La­pin kes­ki­au­ke­a­mal­la on täl­lä vii­kol­la syö­vän sai­ras­ta­neen Sari Ny­ma­nin haas­tat­te­lu. Ny­ma­nin ta­ri­na on aja­tuk­sia he­rät­tä­vä. Si­nän­sä on jo ar­vo­kas­ta, et­tä pu­huu jul­ki­ses­ti syö­pään sai­ras­ta­mi­ses­ta, mut­ta täs­sä ta­ri­nas­sa on mui­ta­kin ulot­tu­vuuk­sia. Sai­ras­tu­mi­ses­ta seu­ra­si jo­tain hy­vää ja ar­vo­kas­ta. Ny­man on kä­si­tel­lyt sai­ras­ta­mis­taan ja elä­män­sä muut­tu­mis­ta tai­teen kaut­ta. Työ­tä ar­vos­tet­tiin myös kan­sain­vä­li­ses­ti, ja sen vies­ti loh­dut­taa ja aut­taa sai­ras­tu­nei­ta muu­al­la­kin kuin Suo­mes­sa.

Me, Suo­mi ja koko maa­il­ma, olem­me krii­sis­sä, sitä on jan­kat­tu kyl­läs­ty­mi­seen as­ti. Ko­ro­na muut­taa kaik­kia ja kaik­kea pe­rus­ta­va­laa­tui­sel­la ta­val­la. Voi­si­ko täs­tä sit­ten seu­ra­ta jo­tain hy­vää? Mitä se voi­si ol­la? Jos maa­il­ma ei ole enää en­ti­sen­sä tä­män jäl­keen, mil­lai­nen se sit­ten on? On­ko se pa­rem­pi vai huo­nom­pi ja ke­nen nä­kö­kul­mas­ta? Eh­kä tär­kein ky­sy­mys kuu­luu: Voim­me­ko me vai­kut­taa maa­il­man muu­tok­seen vai seu­raam­me­ko me sitä ylei­sös­tä, is­tu­ma­pai­koil­ta?