teks­ti: Ans­si Ta­pio

ku­vat: San­na Vaa­ra

Ai­van ta­val­li­sen nä­köi­nen Ford Tran­sit odot­taa ke­sää mö­kin pi­has­sa. Kurk­kaus si­vuo­ves­ta pal­jas­taa, et­tä tämä ei kui­ten­kaan ole ai­van ta­val­li­nen pa­ket­ti­au­to: pa­kun si­säl­lä on ni­mit­täin peti, keit­to­le­vy, kaap­pe­ja ja jopa oma la­vu­aa­ri. Sei­nil­lä on kiva puu­pa­ne­loin­ti ja tun­nel­ma on mök­ki­mäi­nen, jopa it­se teh­dyn ko­toi­sa.

Täl­lai­sen asu­muk­sen it­sel­leen nik­ka­roi­van pi­tää var­mas­ti­kin tie­tää, mitä te­kee, ja ol­la kä­te­vä kä­sis­tään.

– En yh­tään! nau­rah­taa pa­kun omis­ta­va ko­la­ri­lai­nen San­na Vaa­ra.

Sii­tä huo­li­mat­ta hän ryh­tyi tuu­mas­ta toi­meen. Tie­toa ja vink­ke­jä löy­tyi ne­tis­tä ja te­ke­mään op­pi te­ke­mäl­lä, ja apu­a­kin oli tar­jol­la run­saas­ti. Kun hän esi­mer­kik­si ruu­va­si kä­sin lau­to­ja sei­nään, ohi kä­vel­lyt naa­pu­ri tuli tuo­maan kun­non työ­ka­lut. Ys­tä­vä teki pa­kuun säh­kö­työt, kun Vaa­ra oli to­den­nut, et­tä ei tai­da pys­tyä sii­hen it­se. Hom­ma hoi­det­tiin yh­des­sä.

Au­to tuli lo­pul­ta sii­hen kun­toon, et­tä ke­sän 2021 hän viet­ti­kin Papu-koi­ran kans­sa pa­kus­sa asu­en.

– Se oli vä­hän tes­ti, et­tä mil­lais­ta se oli­si.

Ja mah­ta­vaa­han se oli.

Pa­kus­sa asu­mi­nen on hie­man kuin oli­si rat­tail­la ole­vas­sa erä­maa­mö­kis­sä. Pa­kus­sa mah­tuu sei­so­maan ja liik­ku­maan jon­kin ver­ran. Säh­köä on sii­hen, et­tä pu­he­li­men ja tie­to­ko­neen saa la­dat­tua. Ne la­da­taan au­tos­sa ole­val­la eril­li­sel­lä "hu­pi­a­kul­la", joka la­tau­tuu, kun au­tol­la aje­taan. Hu­pi­ak­ku on kui­ten­kin vi­ri­tet­ty niin, et­tä se ei voi va­hin­gos­sa­kaan tyh­jen­tää au­ton ak­kua. Juok­se­vaa vet­tä au­tos­sa ei tie­ten­kään ole, vaan la­vu­aa­rin voi va­lut­taa vet­tä as­ti­as­ta. La­vu­aa­rin al­la on toi­nen sa­man­moi­nen as­tia, joka tyh­jen­ne­tään kä­sin, kun se täyt­tyy. Ruu­an­lait­to­le­vy toi­mii kaa­sul­la.

Au­to on täyn­nä pie­niä, näp­pä­riä rat­kai­su­ja. Pie­ni säh­kö­käyt­töi­nen jää­kaap­pi on sän­gyn al­la luu­kun ta­ka­na. Luu­kun saa kii­lat­tua sa­mal­la ruo­ka­pöy­däk­si. Toi­sen pie­nen pöy­dän saa pa­kun ul­ko­puo­lel­le, se on sa­ra­noil­la kiin­ni keit­ti­ön si­vus­sa. Kor­ke­al­la ole­van sän­gyn al­le mah­tuu pie­nen­pie­ni vaa­te­kaap­pi sekä säi­ly­tys­ti­laa esi­mer­kik­si ret­kei­ly­va­rus­teil­le. Nii­hin pää­see kä­sik­si myös pa­kun ta­ka­o­ven au­kai­se­mal­la.

Au­ton saa lai­tet­tua park­kiin mel­kein min­ne vaan, ja sen jäl­keen koko maa­il­ma on etu­pi­ha. Juu­ri va­paus on se, mikä Vaa­raa pa­ket­ti­au­tos­saan vie­hät­tää. Au­tos­sa mu­ka­na on koko elä­mä, tai ai­na­kin kaik­ki oleel­li­sim­mat, ku­ten koi­ra, ki­ta­ra ja ka­me­ra.

– Voi teh­dä mitä ha­lu­aa ja men­nä min­ne ha­lu­aa ja mil­loin ha­lu­aa. Voin käy­dä pie­nel­lä va­el­luk­sel­la, ui­mas­sa pu­ros­sa tai läh­teä kä­ve­lyl­le kes­kel­lä yö­tä.

Vii­me ke­sä­nä Vaa­ra kier­si au­tol­laan Lap­pia ja pää­tyi mah­ta­viin paik­koi­hin. Niis­tä hän ker­too omas­sa San­na­vaa­ra.com-blo­gis­saan ja ker­too elä­mäs­tään myös ins­tag­ra­mis­sa san­na.vaa­ra.

Esi­mer­kik­si Nel­li­mis­sä pys­tyi pe­ruut­ta­maan ai­van pie­nen kos­ken vie­reen ja viet­tä­mään pari päi­vää juok­se­vaa vet­tä kuun­nel­len.

– Jos­kus piti et­siä pit­kään­kin so­pi­vaa paik­kaa, kun en ha­lun­nut py­sä­köi­dä ison tien var­teen.

Mo­nes­ti paku le­väh­ti pien­ten met­sä­au­to­tei­den päis­sä. Erääl­lä sel­lai­sel­la tiel­lä Enon­te­ki­öl­lä py­säh­dyk­sis­sä ol­les­saan Vaa­ra näki po­lii­si­au­ton kö­röt­te­le­vän vain hie­man pol­kua isom­mal­la tiel­lä koh­ti.

– Pel­kä­sin, et­tä olen­ko teh­nyt täs­sä jo­tain lai­ton­ta, mut­ta po­lii­sit tu­li­vat vain jut­te­le­maan ja sa­no­maan, et­tä hie­no au­to.

Moni muu­kin ke­sä­kul­ki­ja pii­pah­ti kat­so­mas­sa kul­ku­pe­li-ma­ja­paik­kaa. Lii­an tun­get­te­le­via saa­ti pe­lot­ta­via ute­li­aat ih­mi­set ei­vät kui­ten­kaan ol­leet, vaan suo­ma­lai­seen tyy­liin pa­kus­sa­kin sai ol­la rau­has­sa.

Vaa­ral­ta ky­sel­lään­kin esi­mer­kik­si so­mes­sa pa­ket­ti­au­tos­sa asu­mi­ses­ta ja vink­ke­jä sii­hen.

Papu-koi­ra viih­tyi pa­ket­ti­au­ton rau­has­sa lois­ta­vas­ti, oli­han ym­pä­ril­lä ai­na luon­toa. Tien pääl­lä se is­tui pen­kil­lä omis­sa val­jas­tur­va­vöis­sään tyy­nyn pääl­lä.

– Papu oli lois­ta­vaa mat­ka­seu­raa.

Tänä ke­sä­nä pa­kuun tu­lee kol­mas kyy­ti­läi­nen, poi­ka­ys­tä­vä. Pa­kun si­sus­taa on hie­man muu­tet­tu, jot­ta yö­py­mään mah­tuu kak­si ih­mis­tä. Mis­tään ei ole tar­vin­nut luo­pua, sil­lä muu­ten pa­ket­ti­au­ton va­rus­tus on sama kuin en­nen­kin. Poi­ka­ys­tä­vän ta­va­roil­le­kin löy­tyi pai­kat au­tos­ta.

Mil­lais­ta pa­kus­sa sit­ten on asua? Yl­lät­tä­vän­kin mu­ka­vaa, Vaa­ra sa­noo. Syk­syl­lä olot oli­vat jo var­sin vii­le­ät, sil­lä au­ton kat­to jää­tyi ja si­säl­lä ikään kuin sa­toi lu­mi­hi­let­tä. Ke­säl­lä ei kui­ten­kaan ole lii­an kuu­ma, sil­lä il­maa pää­see si­sään siel­tä sun tääl­tä, ja jos läm­pö­ti­la nou­see­kin lii­kaa, si­vuo­ven voi ava­ta ja vi­ri­tel­lä eteen sääs­ki­ver­kon. Eril­lis­tä il­man­vaih­to­jär­jes­tel­mää au­tos­sa ei ole.

Eri­tyi­sen mu­ka­vuu­den­ha­lui­nen ei eh­kä kan­na­ta ol­la, mut­ta muu­ten Vaa­ra roh­kai­see ketä vain ko­kei­le­maan.

Tun­tu­ri-La­pin kesä -leh­ti on ja­os­sa ym­pä­ri Tun­tu­ri-Lap­pia koko ke­sän sekä mak­sut­ta lu­et­ta­vis­sa tääl­lä.