A-
A+
A-
A+
Tehemä pois -hanke rohkaisee Väylän varren nuoria omatoimisuuteen.
Yrittämistä vai itsensä ylittämistä?
Lotta Laitinen
Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois on Pellon, Kolarin ja Muonion yhteinen, ESR-rahoitteinen hanke, jota on työstetty kaikilla luokka-asteilla esikoulusta lukioon nyt kolmatta vuotta.
– Tarkoitus ei ole leipoa kaikista yrittäjiä, vaan ylipäätään auttaa nuoria pärjäämään tulevaisuudessa, sanoo projektityöntekijä Joanna Karinen.
– Työelämä muuttuu. Yhteen ammattiin kouluttautuminen ei enää takaa työpaikkaa, ja hyvin harva tekee koko uransa yhdessä työpaikassa. Tulot tulevat yhä useammalla koostumaan monista pienistä puroista, Karinen avaa.
Yrittäjyyskasvatuksella kehitetään lapsen ja nuoren aloitteellisuutta ja päätöksentekokykyä, joitatarvitaan tulevaisuuden työelämässä.
– En oikeastaan pidä sanasta yrittäjyys. Pikemminkin se voisi olla itsensä ylittäjyys.
Opettajien panoksen lisäksi tarvitaan perheiden, paikallisten yritysten ja kuntien tukea. Karinen toivoo, että perheet kannustaisivat lapsiaan osallistumaan koulun ja paikallisten toimijoiden, kuten 4H:n kautta tarjottaviin mahdollisuuksiin.
– Nämä projektit auttavat heitä tulevaisuuden kansalaisiksi. He uskaltavat kokeilla uutta, onnistua ja saada lisää rohkeutta ja vastuullisuutta, Karinen kertoo.
Yrityksiä hän rohkaisee ilmoittautumaan esimerkiksi TET-, YET- tai Job Shadow-kohteeksi. Oppiminen toimii parhaiten todellisessa ympäristössä.
– Kun kohtelee työssäoppijoita hyvin, voi saada hyviä tulevaisuuden työntekijöitä. Nuoria työllistämällä voi vaikuttaa myös nuorten ammatinvalintoihin ja tulevaisuuden työvoimaan.
Karisen mukaan yrittäjyyskasvatuksen tavoite on myös vahvistaa Väylän varren elinvoimaisuutta. Karinen näkee Tunturi-Lapin luonnossa ja matkailussa mahdollisuuksia.
– Kunhan kunnat pysyvät elinvoimaisina, nuori voi halutessaan jäädä kotipaikkakunnalle yrittämään tai palata työskentelemään tänne opiskelujen jälkeen, hän toivoo.
Alakoulujen yrittäjyyskasvatuskordinaattori Pia van der Kamp on samaa mieltä. Hänestä kaikkien ei tarvitse alkaa markkinoimaan imureita, vaan mitä tahansa voi tehdä yrittäjähenkisesti.
– Pohjoisessa pärjää parhaiten, kun on itse yritteliäs. Kun on vähän porukkaa, sama henkilö tekee luontevasti useampaa hommaa. Monella täällä on useita ammatteja, hän sanoo.
– Olisi arvokasta, että paikalliset ihmiset huomaisivat, ja mihin kaikkeen heistä on.
Missä minä olen hyvä?
– Yritteliäisyys voi olla ystävällisyyttä ja rohkeutta puhua. Se voi olla myös sellaista tervettä itsearvostusta, että on tyytyväinen omaan tuotokseensa, kuten yrittäjä on ylpeä tuotteestaan, sanoo Kolarin alueen alakoulujen yrittäjyyskasvatuskordinaattori ja opettaja Pia Van der Kamp.
Kun Van der Kamp haki tuntiopettajan paikkaa Ylläkseltä, työpaikkailmoituksessa sanottiin, että virkaan kuuluu myös yrittäjyyskasvatusta. Se sopi hyvin yrittäjäperheessä varttuneelle Van der Kampille.
Hänestä aloittaa voi jo esikoululaisten kanssa.
– Kuusivuotiaisen kanssa pohditaan tunteita ja missä ollaan hyviä. Omat vahvuudet ovat luonteva alku sen miettimiselle, mikä itseä kiinnostaa, Van der Kamp selittää.
Käytännön tekeminen voi kanssa olla vaikkapa kauppaleikkejä ja rahojen tunnistamista.
4-6-luokkalaisille Van der Kamp on vetänyt Ylläsjärven ja Äkäslompolon kouluissa Pikku yrittäjien kerhoa. Kerhossa oppilaat ovat oppineet budjetointia, hinnoittelua, brändäystä ja markkinointia ja perustaneet omat pikkuyritykset. Yrittäjyyskasvatusta pujahti äidinkielen, matematiikan ja käsityön tunteihin.
Tuotoksiaan pikkuyrityksen kauppasivat projektin huipennuksessa, markkinointitapahtumassa Jounin kaupalla 20. huhtikuuta. Yritykset myivät muun muassa puumiekkoja, leivonnaisia ja poniratsastusta.
– Tämä ei ole mikään keksitty juttu. Uuteen opetussuunnitelmaan kuuluu, että tehdään projekteja ja isompia kokonaisuuksia, Van der Kamp painottaa.
– Ryhmätyönä tehdyt projektit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Saa olla ylpeä siitä, että hei, me on tää itse tehty.
Samsungin toimitusjohtajana tienasi leikkirahaa
Viime vuoden keväällä Kolarin kuutosluokkalaiset vierailivat Oulun TAT-yrityskylässä. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa oppilas työskentelee valitussa ammatissa ja saa palkkaa tekemästään työstä.
Kirkonkylän alakoulua silloin käynyt Riku Vaattovaara työskenteli päivän Samsungin toimitusjohtajana.
– Hauskinta oli, että piti oikeasti olla tehokas, Riku sanoo.
– Jokaista työvuoroa varten oli pitkä tehtävälista. Minun piti maksaa palkkoja ja myydä muille yrityksille puhelimia. Vaikeissa tehtävissä sai pyytää aikuisilta apua, Riku kertoo.
Tekevä sai palkkansa. Työvuorojen välissä oli vapaavuoroja, jolloin saattoi kierrellä muissa leikkiyrityksissä ja ostaa niistä jotain vuoroista tienatulla rahalla, joka kelpasi vain yrityskylässä.
Leipomalla vähän ekstraa
15-vuotiaiden Taika Karisen ja Olivia Patsarin 4H-yritys Tuulispää syntyi viime syksynä kurssillä nuorisotila Laguunilla. Disneyn Urheat-elokuvasta tuleva nimi kuvastaa tyttöjen mukaan heidän luonnettaan. Myös viittaus tuulihattuihin on sopiva, sillä tytöt myyvät yrityksille ja yksityishenkilöille leivonnaisia ja kahvituksia.
Itseoppineet leipurit aloittivat aikoinaan mokkapaloista, mutta nykyään syntyy kuulemma ”melkein mitä vain”.
Kerran meinasi tulla vähän kiire, kun piti leipoa koko ilta ja seuraavana päivänä oli koe. Muuten ysiluokan ohessa yrittäminen on vain hauskaa.
– Leipominen on stressivapaata ajanvietettä, Olivia sanoo.
– Sitä paitsi taikinan syöminen on mukavaa, Taika nauraa.
”Olisin oma pomoni”
17-vuotiaalle Alex Pentinpuron CV:n hienoin merkintä on maininta omasta yrityksestä.
– Se kertoo työnantajalle siitä, millainen työntekijä olen, hän uskoo.
Art & Desing by Alex syntyi lukion ensimmäisellä luokalla Vuosi yrittäjänä -kurssilla NY-yrityksenä.
Liki kahden vuoden ajan Alex on tarjonnut yrityksille graafista suunnittelua. Alexin suunnittelemia latu- ja infokylttejä löytyy muun muassa Teuran lenkin varrelta.
Lisäksi hän myy itse piirtämiään postikortteja ja kalentereja facebookissa ja tapahtumissa. Porokortit menivät heti.
– Lappi selvästi myy, Alex nauraa.
Kun lukion kurssi loppui, Alex muutti yrityksensä 4H-yritykseksi. Sitä voi huoletta pitää 28-vuotiaaksi saakka, minkä jälkeen on hankittava vaikkapa toiminimi.
Paras oppi yrittäjyydestä Alexille ovat olleet esiintymistaidot.
– Olen käynyt kertomassa yrityksestäni eri tilaisuuksissa. Oma tuote pitää pystyä esittelemään asiakkaille.
Yrityksen eteen tehty työ on tuottanut tasaisesti, tosin säästöön. Ehkä autokoulua varten, Alex miettii.
Mikä ihmeen yrittäjyyskasvatus?
Yrittäjyys on kykyä muuttaa ideat toiminnaksi. Se sisältää luovuuden, innovaatiokyvyn ja riskinoton sekä kyvyn suunnitella ja johtaa toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yrittäjyyskasvatuksessa ei ole kyse vain yrittäjäksi kasvattamisesta, vaan tavoitteena kokonaisvaltainen asenteiden, taitojen ja elämänhallinnan kehittäminen. Se tukee opiskelua, arkielämää ja työntekoa.
Oppilaiden kokemukset yrittäjyydestä ovat avaimia oman tulevaisuuden mahdollisuuksien oivaltamiseen.
Yrittäjyyskasvatus on olennainen osa suomalaista koulutusta ja opetusta. Sen tulisi sisältyä kaikkiin oppiaineisiin.
(www.edu.fi)
TIETOLAATIKKO
