Muualta Lapista

Anne Valvio kertoi marraskuussa 2020 Sompiossa islantilaisten villapaitojen kutomisharrastuksestaan. Sohvalla vierellä kaksi Riddari-mallilla kudottua eriväristä islantilaista. Kuva: Tarja Karjalainen

”Islantilaisten kutominen on niin helppoa, että siihen jää koukkuun” – Anne Valvio kutoi aiemmin vain sukkia ja lapasia

Sodankyläläinen Anne Valvio on hurahtanut monen muun lailla islantilaisiin villapaitoihin.

Vuoden aikana Anne Valvion puikoilta on syntynyt kymmenen aikuisten ja kolme lasten neuletta.

– Vuosi sitten näin jollakin islantilaisen villapaidan ja päätin tilata kirjan, jossa on niiden ohjeita. Kuukauden ajan mietin, että osaankohan minä sellaista tehdä. Aikaisemmin olin kutonut vain villasukkia ja lapasia. Islantilaisten kutominen on kuitenkin niin helppoa, että siihen jää koukkuun, Anne sanoo.

Esimerkiksi yhden suosituimman islantilaisneulemalli, Riddarin, ohjetta ei ole saatavana ilmaiseksi esimerkiksi Internetistä. Mallin voi ostaa netistä tai hankkia käyttöönsä kirjan, josta mallin saa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Anne pitää etenkin islantilaisen kirjoneuleosuuden kutomisesta. Neule kudotaan pyöröpuikoilla niin, että vartalo-osa kudotaan kainaloihin saakka ja silmukat jätetään odottamaan. Myös hihat kudotaan joko sukkapuikoilla tai lyhyillä pyöröpuikoilla valmiiksi kainaloihin saakka ja sitten nämä kolme osaa yhdistetään yhdelle pitkälle pyöröpuikolle. Pyöröpuikoille yhdistetyillä hihojen ja vartalo-osan silmukoilla kudotaan kirjoneuleinen kaarrokeosa ja tehdään tarvittavat kavennukset. Kun kaulus kapenee, työhön voi vaihtaa sukkapuikot.

– Kaarroketta on niin ihana tehdä, että en meinaa malttaa mennä nukkumaan. Kudon olohuoneen sohvalla. Televisio on kyllä siinä niin, että sitä voisi katsella, mutta nykyään olen alkanut kuunnella äänikirjoja kutoessani, Anne kertoo.

Kirjoneule-kaarrokevillapaita on mahdollista kutoa myös ylhäältä alaspäin eli niin, että kaarroke kudotaan ensin ja alaosaan edetessä ylimääräiset silmukat kavennetaan pois. Molemmille toteuttamistavoille löytyy kannattajansa.

Anne pitää etenkin islantilaisen kirjoneuleosuuden kutomisesta. Neule kudotaan pyöröpuikoilla niin, että vartalo-osa kudotaan kainaloihin saakka ja silmukat jätetään odottamaan.

Kutoessa eteen tulevista ongelmista ja sattumuksista kutojat keskustelevat esimerkiksi neulonta-aiheisessa Facebook-ryhmässä, jossa on jäseniä oli vuonna 2020 lähes 40.000. Vuonna 2023 jäseniä on jo yli 58 000. Islantilaisten neuleiden ystävät-ryhmässä jäseniä oli lähes 5.500 kappaletta. Vuonna 2023 jäsenmäärä on moninkertaistunut, nyt jäseniä on yli 20 000.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Pohjantähden kassalla vuonna 2020 työskennellyt Anne ehti harrastuksensa pariin töiden jälkeen ja vapaa-ajalla, joten yhden neuleen valmistuminen vie parisen viikkoa.

– Pidän siitä, että värejä on mahdollista yhdistellä loputtomasti. Käytän neuleisiini islantilaista Lettlopi-villalankaa, jonka värien saatavuudessa tosin on ollut ongelmia, kun islantilaisten kutominen on nyt niin suosittua, Anne sanoo.

Lettlopin yhdessä kerässä on lankaa 50 grammaa. Keskikokoiseen neuleeseen lankaa menee pääväriä seitsemän kerää. Kirjoneuleen pääväriä menee kaksi kerää ja kahta muuta kirjoneuleväriä tarvitaan yhdet kerät kumpaakin.

– Lanka ei ole kertaakaan loppunut kesken, vaan sitä on yleensä jäänyt yli. Jämälangoista olen kutonut koiralle kaksi Voffit -mallia, jonka malli löytyy myös Islantialaisia neuleita-kirjasta. Lisäksi olen kutonut yhden Arni -mallin ja kaksi Kampur -mallia lapsenlapsille, muut ovat olleet Riddareita , joka oli myös ensimmäinen tekemäni malli, Anne kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikki Annen kutomat mallit löytyvät Islantilaisia neuleita -kirjasta.

Anne Valvion kutoma sinisävyinen Riddari-mallin islantilainen villapaita.

Vaikka moni kokee Lettlopi-langasta kudottujen neuleiden olevan liian kutisevia, Anne on jatkanut langan käyttämistä, sillä hän on kuullut, että langasta kudotut neuleet pehmenevät sitä mukaa mitä enemmän niitä käyttää.

– Minä en ole käsitellyt neuleitani esimerkiksi etikalla, kuten joillakin on tapana tehdä, jotta neule pehmenisi. Olen vain pessyt neuleet pesukoneessa normaalissa villapesuohjelmassa. Lapsenlapset tosin tuumasivat, että ompa piikikäs paita. Sanoin, että kyllä ne siitä pehmenevät.

Neuleiden pehmentämiseen käytetään myös huuhteluainetta ja hiustenhoitoainetta.

Seuraavaksi Anne suunnittelee kutovansa Afmæl -kaarrokeneuleen.

– Haaveilen Puun vuosi -mallin kutomisesta, se on kudottu Alafosslopi-langasta, joka on kuitenkin sen verran paksua, että en tiedä olisiko se liian kuuma pidettäväksi. Tällä Lettlopista kudotulla paidalla tarkeni hyvin pihatöissä syksyllä ilman takkiakin, pikkupakkasessakin tuntuu tulevan kuuma.

Islantilaisesta villasta kudotut neuleet hylkivät myös vettä, joten niitä käytetään yleisesti ulkoiluun myös ilman päällystakkia.

Islantilaisvillapaitoja voi kutoa muistakin langoista kuin islantilaislampaiden villasta kehrätyistä langoista. Jotkut ovat joutuneet luopumaan islantilaisista langoista kokonaan allergisoiduttuaan niille.

Mikään ei kuitenkaan estä vaihtamaan lankaa toiseen, esimerkiksi Drops Air-merkkinen lanka käy sellaisenaan Lettlopista kudottaviin malleihin. Islantilaisia tehdään myös perinteisestä suomalaisesta Seitsemän veljestä-langasta.

Langan menekin ja neuletiheyden arvioimiseksi on syytä kutoa aina koetilkku. Koetilkusta voi päätellä myös sen, minkä kokoisia puikkoja kirjoneuleen kutomiseen on hyvä käyttää. Puikkojen koko valitaan kutojan käsialan mukaan.

Ongelmia kirjoneuleeseen voi syntyä, jos kutoo liian tiukkaa tai liian löysää käsialaa. Myös langanjuoksujen saaminen oikean pituisiksi on tärkeää. Paras oppi tähän syntyy kokemuksen kautta.

– Minä en ole koskaan osannut koetilkkuja kutoa, Anne sanoo ja todistettavasti hänen neuleensa ovat kauniita ja jälki tasaista.

Islantilaisten kutomiseen käytetettäviä villalankoja.

Islantilaisneuleissa käytetään esimerkiksi Léttlopi- ja Álafosslopi-nimisiä villalankoja. Toisinaan joidenkin värien saatavuudessa on hankaluuksia. Värien saatavuusongelmat ovat yhteisiä koko Suomessa.

Pyöröpuikkoja, joissa yhteen kaapeliin voi vaihtaa eri paksuisia puikkoja.
Kommentoi Ilmoita asiavirheestä