Kulttuuri

Pekka Juntin Soratien päästä -novelli: Perukan rauhaa

Viikunan Tytti kysy Äsmarketissa, että miten sielä kylilä mennee. Mie sanoin, että mahottoman hyvin, ko ossaa olla ihmisiksi. Se kysy, että mitäs se meinaa. Mie sanoin, että sitä, ettei kuule mithään, eikä näe ko sen verran, että raitila pyssyy.

Tytti sano, että naa. Mie sanoin, että joo.

Että jos vai

Tämä sisältö on vain tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Muut tilausvaihtoehdot

Tilaus jatkuu tarjousjakson (1 kk yht. 1€) jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Voit perua tilauksen milloin vain maksetun kauden loppuun.