Paikallisuutiset

Presidenttiehdokkaat: pohjoisen merkitys kasvaa, joten turvallisuudesta on pidettävä huoli

Nato, Venäjä, pohjoisen yhteistyö ja elinkeinot ovat presidentinvaalien ehdokkaille tärkeitä lappilaisaiheita.

Kysyimme presidenttiehdokkailta Lappiin liittyviä kysymyksiä. Kahdeksan heistä vastasi.

1. Millaisena näette Lapin ja arktisen alueen merkityksen nykyisessä poliittisessa tilanteessa? Miten huolehditaan tiestön ja muun infran riittävyydestä Lapissa, entä kannatatteko Jäämerenrataa?

2. Lapilla on paljon yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Miten huolehditaan Lapin turvallisuudesta?

3. Lapissa on pitkät välimatkat ja verrattain vähän julkisia palveluita, vaikka alue tuottaa kokoaan suuremman osan Suomen viennistä. Miten huomioisitte Lapin erityisolot ja mitä Lapin asioita erityisesti edistäisitte presidenttinä?

Mika Aaltola:

1. Lapista on Suomen ainoat maayhteydet länteen, Ruotsiin ja Norjaan. Toisella puolen on Venäjän pohjoinen laivasto ja strategiset aseet ilmavoimineen ja sukellusveneineen. Geostrategisesti Lappi on äärimmäisen tärkeä. Jos siitä pidetään huolta, se on Suomelle ja Pohjolalle korvaamaton. Lapin puolustamisen takaaminen vaatii uusia ratkaisuja. Huoltovarmuuteen on satsattava, kuten rautateihin ja ilmaliikenteeseen. Lentoyhteydet on pidettävä auki nykyistä laajemmin.

Suomen on yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa aloitettava kansallisen turvallisuuden nimissä alueen infran laaja kehittäminen. Se tuo sekä sotilaallista huoltovarmuutta että liiketaloudellisia mahdollisuuksia. Puhtaamman energian ratkaisuja on myös tuettava. On tärkeää, että tämä tukee myös alueen yhteisöjä. Lappi on nähtävä erityistalousalueena, jossa myös energian hinta voisi olla muuta maata alempi. Tämä tukisi investointeja alueelle. Alueen luonnovarojen ympäristöystävällinen hyödyntäminen on myös tähdellistä.

Lappi on nähtävä erityistalousalueena, jossa myös energian hinta voisi olla muuta maata alempi.

Olen vuosia tukenut Jäämeren rataa, Pohjois-Atlantille. Halvin vaihtoehto on olemassa olevien rautatieyhteyksien kapasiteetin nostaminen. Tälle olisi saatava tukea myös Ruotsista ja Norjasta. Asialla on kiire. Sitä on vuosikausia vatuloitu. Nyt tuumasta toimeen.

2. Raja pitää olla hallinnassa, missä tahansa tilanteessa. Se vaatii resurssien lisäämistä rajalle ja raja-aidan rakentamista koko itärajan pituudelta. Suomen on myös syytä ottaa haltuun Venäjään kytkeytyvät maanomistukset. Puolustus on nyt Venäjäpolitiikan ydintä, eikä Suomi voi missään tilanteessa vaikuttaa heikolta. Tilanne tulee vaatimaan puolustusmenojen tasokorotuksen.

3. On tärkeää, että Lapissa pidetään yllä taloudellista toimeliaisuutta ja satsataan palveluihin. Alueella pitää olla kokonaisuudessaan tulevaisuuden näkymiä. Perusterveydenhoitoverkosto pitää säilyttää. Suomen ulottuvuuksia, kuten Lappia, pitää ajatella meidän kruununjalokivenä. Jos emme huolehdi niistä, olemme auttamatta kokoamme pienempiä.

Li Andersson:

1. Lapin ja koko arktisen alueen merkitys on huomattava, sillä Suomella on pohjoisessa rajanaapureinaan pian kaksi Nato-maata ja yksi hyvin aggressiivisesti käyttäytyvä ja arvaamaton Naton ulkopuolinen suurvalta. Lapin infrastruktuuriin on panostettava, mutta hankkeiden on oltava tarkoituksenmukaisia eikä näiden tarvitse eikä pidä loukata alueen alkuperäiskansan oikeuksia. Saamelaisten kotiseutualuetta halkovaa ja porotaloutta uhkaavaa sekä kannattamattomaksi todettua Jäämeren rataa en kannata.

2. Lapin turvallisuudesta huolehditaan takaamalla Lapin Lennostolle, Jääkäriprikaatille sekä Lapin Rajavartiostolle riittävät resurssit ja toimintamahdollisuudet asevelvollisten kouluttamiseen ja asianmukaiseen varustautumiseen. Myös huolto- ja energiavarmuuteen liittyvät alueelliset hankkeet tarvitsevat riittävästi tukea. Arktiseen osaamiseen panostaminen on myös osa pohjoisen turvallisuutta. On hyvä muistaa, että Lapinkin turvallisuutta ylläpidetään lisäksi turvaamalla suomalainen hyvinvointivaltio ja sen palvelut, parantamalla kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuutta ja pysäyttämällä ilmastokriisi.

Arktiseen osaamiseen panostaminen on myös osa pohjoisen turvallisuutta.

3. Arktisen osaamisen vahvistaminen, siihen liittyvä koulutus ja rahoituksen varmistaminen ovat asioita, joita presidentti voisi edistää esimerkiksi pyöreän pöydän keskustelujen kautta yhdistämällä eri toimijoita, rahoittajia ja osaajia kohtaamisten kautta. Myös Lapin elinvoimaisuuden säilyminen on keskeinen osa pohjoista turvallisuuspolitiikkaa, sillä turvallisuus on paljon muutakin kuin aseellista turvallisuutta. Suomalaisten turvallisuutta uhkaavat elinkustannusten nousu, eriarvoisuuden lisääntyminen sekä ilmastokriisi ja luontokato, jotka hävittävät etenkin arktisten alueiden elämän edellytyksiä. On tärkeää paitsi yhteiskunnallisesti laajemmin niin myös turvallisuutemme kannalta, että Lapin palvelut sekä elinkeinot turvataan.

Sari Essayah:

1. Lapilla on erittäin tärkeä turvallisuuspoliittinen, mutta myös elinkeinopoliittinen merkitys, koska alueella on runsaasti investointimahdollisuuksia liittyen energiaan ja mineraaleihin. Tiestöstä ja infran riittävyydestä huolehditaan tekemällä Lappiin tarvittavia investointeja. Hallitusohjelmassa on suunnattu investointeja Lappiin sekä alempaan tieverkkoon. Jäämerenrataa kiireellisempi investointi on nyt yhteys Ruotsin poikki Norjan satamiin, Tromssaan ja Narvikiin, joka varmistaa Suomen huoltovarmuuden.

2. Lapin turvallisuudesta huolehditaan asutuksella, riittävällä elinvoimalla ja sotilaallisella läsnäololla.

3. Lapin elinvoiman avaimena toimivat hyvät liikenneyhteydet, saavutettavuus sekä monipuoliset koulutuspalvelut, jotka takaavat ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Presidenttinä edistäisin alueen matkailua ja myös saamelaiskulttuurin tunnetuksi tekemistä.

Jussi Halla-aho:

1. Arktisen alueen kiinnostavuus ja merkitys kasvavat niin ilmastonmuutoksen kuin luonnonvarojen ja liikenneyhteyksienkin vuoksi. Yhteys Jäämeren satamiin olisi Suomelle tärkeä, mutta se, miten tämä toteutetaan, on parasta jättää asiantuntijavalmistelun arvioitavaksi.

2. Koska Venäjästä on tullut avoimen vihamielinen ja pahantahtoinen toimija, sekä rajavalvonnan että tiedustelun resursseja tulisi kasvattaa nimenomaan Pohjois-Suomen ja Lapin osalta. On tärkeää, että Suomi ei anna yllättää itseään.

3. Koko maan asumiskelpoisena pitäminen on poliittinen valinta. Puhtaan markkinaehtoisesti sitä ei voi tehdä, vaan tarvitaan julkisen vallan investointeja esimerkiksi riittävään liikenneinfrastruktuuriin ja sellaiseen peruspalvelutarjontaan, jotka mahdollistavat Lapissa asumisen.

On tärkeää, että Suomi ei anna yllättää itseään.

Harry Harkimo:

1. Arktinen puolustus pitää sopia yhdessä Norjan ja Ruotsin kanssa osana Natoa. Tähän suunnitelmaan kuuluu tietysti kaikki tiet ja junaradat. Ne pitää jossain aikataulussa saada kuntoon. Kannatan Jäämerenrataa, mutta tällä hetkellä se ei ole taloudellisesti mahdollista. Tulevaisuudessa se tulee olemaan tärkeä.

2. Nyt kun rajat ovat kiinni ja laittomia maahantulijoita on saapunut useampi, vaikka keliolosuhteet ovat hankalat, niin meitä odottaa ensi keväänä iso ongelma. Koko rajavartiointia pitää katsoa uudella tavalla ja lakia pitää muuttaa niin, että laittomasti maahan tulleet pystyttäisiin heti palauttamaan.

Koko rajavartiointia pitää katsoa uudella tavalla .

3. Pitää pitää huoli, että esimerkiksi terveyspalvelut pysyvät Lapissa kohtuullisin etäisyyksin ja hoitoon pääsee. Digitaalisia palveluita tulee kehittää.

Olli Rehn:

1. Pohjoisen merkitys kasvaa geopolitiikan kiristyessä. Lappi muodostaa maayhteytemme liittolaisiimme Norjaan ja Ruotsiin. Suomen pitää varautua meriliikenteen häiriintymiseen Itämerellä. Tarvitsemme huoltovarmuuden takeeksi Jäämeren radan sijaan Atlantin radan eli ratayhteyden Narvikin satamaan sekä toimivan valtatieyhteyden Tromssaan.

Pohjoisen liikenneväylät ovat elintärkeät varautumisellemme ja vientiteollisuudellemme. On huolestuttavaa, että lähivuosien väyläinvestoinnit ovat asukasta kohti pohjoisessa matalat.

2. Puolustusvoimien ja myös liittolaistemme vahva läsnäolo pohjoisessa on tarpeen. Kaikkien pohjoismaiden Nato-jäsenyyden myötä muodostuu vahva puolustuksellinen pohjoinen voimaryhmittymä, joka varmistaa myös Lapin turvallisuutta.

Asuttu Lappi on turvallinen Lappi. Viime kädessä Suomen omasta puolustuksesta vastaamme ensi sijassa me suomalaiset itse. Siksi kansallisesta puolustuskyvystä on pidettävä visusti huolta.

3. Pohjoisella on hienot näkymät. Merkittävä osa vihreän siirtymän investoinneista on tulossa tai tullut pohjoiseen: teollisuutta, energiaa ja kaivannaisia. Samalla matkailu vetää hyvin. Mahdollisuuksiin ei voi tarttua ilman ihmisiä. Tasa-arvoisten elinmahdollisuuksien turvaaminen alueella on arvokysymys ja Suomen edun mukaista.

Presidenttinä kannustaisin yhteistyöhön Norjan ja Ruotsin pohjoisten alueiden kanssa. Tärkeää pohjoista aluetta pitää kehittää kokonaisuutena valtioiden ja alueiden yhteistyöllä.

On huolestuttavaa, että lähivuosien väyläinvestoinnit ovat asukasta kohti pohjoisessa matalat.

Alexander Stubb:

1. Suurvaltakamppailu, strateginen kilpailu ja Euroopan turvallisuusympäristön muutos heijastuvat arktiselle alueelle. Nato on entistä aktiivisemmin pyrkinyt vaikuttamaan arktisen alueen turvallisuuteen. Arktisena maana Suomen tulee olla yksi avainpelaajista Naton arktisessa ulottuvuudessa. Lapin infrastruktuurin ylläpitäminen ja Jäämeren rata ovat tärkeitä hankkeita ja niiden kehittämisellä on merkitystä Suomen huoltovarmuudelle.

Arktisena maana Suomen tulee olla yksi avainpelaajista Naton arktisessa ulottuvuudessa.

2. Koko Suomen turvallisuus perustuu kolmeen lukkoon. Uskottavaan omaan puolustukseen, Nato-jäsenyyteen ja DCA-sopimukseen. Nato on juuri tuplannut rajansa Venäjän kanssa ja siksi Lapin strateginen merkitys liittolaisillemme on suuri.

3. Maakuvan edistäminen ja viennin edistäminen ovat presidentin tärkeitä tehtäviä. Haluaisin tehdä presidenttinä vienninedistämistä mahdollisimman paljon. Kannustaisin ilman muuta myös lappilaisia yrityksiä mukaan.

Maakuvalla on merkitystä myös esimerkiksi Suomen houkuttelevuuteen matkailumaana. Lapin matkailun kestävä kasvu on koko Suomen etu ja presidenttinä haluaisin sitä edesauttaa. Lapin matkailu osaltaan parantaa Suomen maakuvaa ja edistää kaikkien vientialojen toimintaa.

Jutta Urpilainen:

1. Liikenneinfrastruktuurin kunnon parantaminen on oleellinen kysymys pohjoisen ihmisten arjen, yritysten logistiikan ja huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Pohjois-Suomen tiestön korjausvelka on kasvanut huolestuttavalle tasolle. Kun korjausvelka kasaantuu, teiden kunto romahtaa jossain vaiheessa. Tilanne on parempi valtaväylillä, mutta ei hyvä niissäkään. Jäämerenrataa pidän tärkeänä hankkeena, kun se toteutetaan Norjan Narvikiin.

2. Keskeistä Lapin turvallisuuden kannalta on huolehtia Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintakyvystä, vahvistaa yhteistä kansainvälistä sotilaallista harjoitustoimintaa Lapissa ja huolehtia Lapin elinvoimaisuudesta. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimasta huolehtiminen ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan myös geo- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Lapin merkitys kasvaa Nato-jäsenyyden myötä. Tulevina vuosina uudistetaan Lapin lennoston tiloja ja lennosto saa uutta kalustoa. Hyvin toimivat varuskunnat turvaavat koko Suomen turvallisuutta. Lappi on jo sotilaallisesti vahva ja Lapin varuskuntia vahvistetaan edelleen.

3. On totta, että harvaan asutussa Lapissa julkisia palveluja ei voida järjestää samalla tavalla kuin esimerkiksi Etelä-Suomen tiiviillä kaupunkiseuduilla. On tärkeää, että nykyiset palvelut kyetään järjestämään tulevaisuudessa mahdollisimman laadukkaasti ja samalla kehitetään digitaalisia ja liikkuvia palveluntuotantotapoja. Koko Suomen asutettuna pitäminen on talous-, sosiaali- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Lappia on kehitettäessä palvelurakenne, teollisuus, ympäristö huomioiden.

Tasavallan presidenttinä edistäisin erityisesti suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia hyödyntäen laajoja kontaktejani, joita olen saanut toimiessani EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavana komissaarina.

Pekka Haavisto ei vastannut kyselyyn.

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 17. tammikuuta.

Juttua muokattu 16.1.2024 kello 12.30. Lisätty Sari Essayahin vastaukset.