Muualta Lapista

Torniolainen leipuri ei ole myöhästynyt kertaakaan töistä, vaikka kerran housut menivät väärinpäin jalkaan

Timo Pruikkonen aloitti leipomotyön 1975 ollessaan 15-vuotias.

Timo Pruikkonen seuraa pipareiden valmistumista. Hanna Saariniemi leipoo vieressä. Kuva: Jyri-Jussi Rekinen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Timo Pruikkosella on takanana pitkä ura leipomohommissa. Lokakuussa 1975 hän tuli töihin Aune Karkiaisen leipomoyritykseen.

Tämän jälkeen työt leipien ja leivonnaisten parissa jatkui tauotta tähän päivään saakka, vaikka työnantajat vaihtuivat. Nykyisessä työpaikassaan Tornion Kivirannalla hän ollut 18 vuotta.

– Kansalaiskoulun yhdeksäs luokka loppui keväällä ja kävin Aunelta kysymässä töitä. Naapurin poika oli Karkiaisella töissä, joten minäkin päätin kysyä töitä, Pruikkonen muistelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vuonna 1975 leipomotyö erosi olennaisesti nykyisestä. Tuotteet olivat pääasiassa pullia ja wienereitä.

– Silloin kaikki tehtiin vanhojen perinteiden mukaan. Oppipojilla oli pellinpuhdistusta ja muita vastaavia töitä, Pruikkonen muistelee.

Timo Pruikkonen seuraa taikinan valmistumista leipomossa. Kuva: Jyri-Jussi Rekinen

Tällä hetkellä Pruikkonen on Karkiaisen leipomon vastaava päällysmies. Hän osallistuu leipomotuotteiden tuotekehitykseen, sillä hänen nykyinen työpaikkansa keskittyy kuivatuotteisiin, kuten korppuihin.

Leipomotyössä pitää yleensä olla aikaisin aamulla virkeänä töissä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nuorena miehenä Pruikkosella ei ollut vaikeuksia herätä aikaisin.

– Kertaakaan en ole myöhästynyt töistä. Kerran laitoin verkkarit kiireessä väärinpäin jalkaan, hän muistelee.

Vuonna 1975 suosituimpia leipomotuotteita oli perunalimppu. Nykyisin kysytään eniten ruispaloja, jotka ovat valmiiksi paloiteltuja.

Pikkuhiljaa eläkeasiat alkavat olla ajankohtaisia Pruikkoselle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Vuodenvaihteessa pääsen virallisesti eläkkeelle. Pidän ensin kesäloman. Jätän leipomohommat nuoremmille, hän sanoo.

Kotona hän leipoi aikoinaan paljonkin, mutta nykyisin tämä puuha on hiipunut.

– Kenties eläkkeellä innostun leipomaan. Kotona olen leiponut ruisleipää juureen, hän tuumaa.

Eläkepäivien ajankulua hän ei ole vielä tarkkaan kaavaillut.

– Ehkä tulen joskus kiireapulaiseksi takaisin leipomoon, Pruikkonen naurahtaa.

Millaisen neuvon samassa työssä 49 vuotta ollut mies antaa nuorille työelämään saapuville?

– Kannattaa mennä sellaiselle alalle, johon on kiinnostusta. Koulun käynti ei koskaan mene hukkaan, mutta työhön täytyy olla jonkinlainen palo, Pruikkonen neuvoo.

Kommentoi Ilmoita asiavirheestä